Täyssähköinen Mercedes-Benz Sprinter – milloin on eSprinter-matkailuautojen aika?

Mercedes-Benz sähköistää myös hyötyautomallistoaan varsin nopealla tahdilla. Myynnissä on jo täyssähköversiot sekä Sprinteristä että Vitosta.

Saksalaisen autojätin agendassa liikenteen päästöjen vähentämisen keskiössä on pakokaasupäästöjen vähentäminen siellä, missä niitä eniten syntyy suhteessa ajettuun matkaan. Tämä tarkoittaa ajoympäristöjä, joissa keskinopeudet ovat alhaisia. Tyypillinen tällainen liikenneympäristö on kaupungeissa tapahtuva tavara- ja pakettijakelu sekä taksiliikenne.

Jakeluliikenteeseen Mercedes-Benz tarjoaa uudet täyssähköiset eVito- ja eSpinter-mallit ja henkilökuljetuksiin eVito Tourer Pro -tila-auton.

Uuden eViton ajoakuston koko on 41 kilowattituntia ja WLTP-normin mukainen toimintamatka 137 kilometriä. Tilataksiksi sopivassa eVito Tourer Pro -mallissa on 100 kilowattitunnin ajoakku, joten sen normimittauksen mukainen toimintamatka on 358 kilometriä.

Uuden eSprinterin saa 41:n ja 55 kilowattitunnin ajoakulla – ajoakun kapasiteetista riippuen WLTP-toimintamatka on 100 tai 135 kilometriä. Etuvetoisen eSprinterin sähkömoottorin teho on 116 hevosvoimaa ja vääntömomentti 295 newtonmetriä.

Milloin matkailuautokäyttöön?

Kysymykseen on helppo vastata: ei vielä vuosiin. Ja tuskin on väärin sanoa, että ei vielä edes vuosikymmeniin, jos puhutaan normaaleiden karavaanareiden tarpeiden tyydyttämisestä.

Hinta on yksi merkittävä tekijä, sillä täyssähköinen pakettiauto on kymmeniätuhansia euroja kalliimpi kuin vastaava polttomoottorimalli, ja vähintäänkin perusauton hintalisän verran kasvaa siitä rakennettavan matkailuauton hinta.

Kokonaismassa nousee ajoakun myötä 400–500 kilogrammaa, joten edes täyssähköistä retkeilyautoa ei saada sovitettua alle 3 500 kilogramman kokonaispainoluokkaan eli henkilöautokortilla ajettavaksi.

Toimintamatkan rajallisuus tarkoittaisi vain todellista lähimatkailua, sillä kokonaismassan nousun myötä ilmoitetut toimintamatkat lyhenevät merkittävästi jopa kesäkelillä.

Lataamisen nopeus eli hitaus tarkoittaisi sitä, että leirintäalueella pitää majailla pitkään, että ajoakkuun saa riittävästi virtaa seuraavaa (lyhyttä) etappia varten. Leirintäalueita ei tulla ainakaan Suomessa varustamaan vielä aikoihin tavalla, joka mahdollistaisi sähköautojen lataamisen hiukan erityishidasta lataamista nopeammin.

Lämmittämiseen ja ruuanlaittoon ajoakun sähköä ei passaa käyttää, sillä varsinkin lämmitys kuluttaisi virtavaraston nopeasti tyhjäksi.

Matkailuautot tulevat siis vielä todella pitkään liikkumaan polttomoottorin voimalla, vaikka lähijakeluliikenne alkaa myös Suomessa pikkuhiljaa sähköistyä. Polttomoottorisektorilla tapahtuu kuitenkin koko ajan kehitystä, ja esimerkiksi etuvetoiseen Sprinteriin tulee tämän vuoden aikana uusi turbodiesel, joka merkitsee nykyistä pienempää kulutusta ja päästöjä.