Karavaanareille ovat etenkin näin korona-aikoina tulleet tutummiksi luontokohteet, joissa palvelut ja aito villi virta yhdistävät erikoisesti voimansa. Jo lapsuudesta ovat jääneet mieleen muutamat erikoisemmat koskikohteet, joiden kuohuja on voinut seurata esimerkiksi kahvilasta käsin. Toisille höyryäville virroille pääsee jokiveneillä. Mutta minne kannattaisi suunnata?

Ensimmäinen hyvä vihje on tieto siitä, että joet laskevat lopulta suurempiin vesialtaisiin. Aloitetaan etelästä, jonka kaksi superkohdetta palveluineen veivät tämän listauksen kärkisijat.

1. Langinkoski Kotkassa seisoo keisarillisella paikalla

Ensimmäinen sija kuohuvien vesien äärelle vie matkaajan Kymenlaaksoon, Kotkaan. Langinkoski sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Sen vierestä löytyvät kaksi alueen siirtolapuutarhaa ja suojelualue, jonka ytimessä meri ja joki lyövät korkeat viitoset rantakalliolta katseltaessa.

Monipuolinen Kotka palvelee kaiken tasoisia luonnossa liikkujia. Langinkosken suojelualue palveluineen tekevät paikasta unelmaloman pääkonttorin. Vinkkinä kannattaa käydä vierailulla läheisessä Valkmusan kansallispuistossa. Suunnaksi kannattaa ottaa tällöin Simonsaari luontotorneineen. Haminasta on puolestaan yhteyslauttakuljetus Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Maisemissa on sopivasti vaihtuvuutta metsäisemmistä osuuksista kosken pauhuun. Keisarillisen kalastusmajan polut luovat rentouttavan tunnelman.

Historiallista katseltavaa

Langinkosken pysäköintialue on sijoitettu suuren kallion päälle, josta laskeudutaan hiekkatietä pitkin kohti keisarillista kalastusmajaa. Viettävän rinteen edessä oleva postikorttimainen näky houkuttaa katseen pois omista varpaista kohti vanhoja rakennuksia, siltoja ja kuohuina virtaavaa luontoa. Täällä on hienoja reittejä ja historiallista katseltavaa. Mielenkiintoista tietoa jaetaan infotauluilla.

Langinkoski on museoalue, joka kuuluu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Kosken vierestä löytyy kahvila, joten teen janoisille on höyryävää vettä tiedossa muuallakin kuin koskea ihasteltaessa.

Kalannarraajillekin koski tarjoaa Eräluvat.fi-palvelusta hankitun luvan avulla mahdollisuuden narrailla lohia keisarillisissa kalastusmaisemissa.

Langinkoskella karavaanareiden palvelut ovat hyvät. Parkkialue on laaja ja mahdollistaa pienen puskaparkkeilun. Etsivä löytää alueelta muitakin majoitusvaihtoehtoja. Hyvät tiet vievät perille saakka.

Pysäköintialue: Keisarinmajantie 118, Kotka

• Koskikohde: *****
• Maisemat: ****
• Palvelut: ****
• Saavutettavuus: *****
• Karavaanarikohde: *****

Pisteet: 23

2. Vanhankaupunginlahti – tänne Helsinki perustettiin

Nyt olemme paikalla, jonne Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550. Vantaanjoki yhtyy täällä Vantaankosken ja toisessa haarassa sijaitsevan putouksen kautta Vanhankaupunginlahteen. Joenhaarojen väliin jää saari, jossa sijaitsee aina yhtä näyttävä Tekniikan museo.

Vanhankaupungin luonnonsuojelualue piilokojuineen ja luontotorneineen sijaitsee kävelymatkan päässä. Reippailua voi jatkaa pitkostettuja väyliä pitkin Lammassaareen ja Kuusiluotoon.

Mahtavat kuohut ja upeat polut kannustavat tutkimaan saarten eri sopukoissa lekottelevaa elämää. Vinkkinä merikotkan pesää voi ihastella kiikareilla Lammassaaren luontotornista.

Vantaanjoen haaroista koskeksi yltyvä väylä on saanut seurakseen ravintolan, jonka ruokalistaa voi lämmöllä suositella. Etenkin kalaruoat tekevät oikeutta lohikaloille, jotka yrittävät ylös koskeen rakennettuja lohiportaita. Kalastus on täällä mahdollista, mutta säännöistä on hyvä ottaa etukäteen selvää lupia hankittaessa.

Mainiot reitit pyöräilijöille

Vantaanjokivarsi on erinomainen virkistysalue, ja upea kotimainen meriluonto ansaitsee täydet viisi tähteä.

Jos matkailuautossa on tilaa pyörille, niin tämä on mahtava tilaisuus tutustua Vantaan virtoihin esimerkiksi Ruutinkoskella ja Pitkäkoskella. Vantaan virtoja voi seurailla hiekkateitä pitkin aina Paloheinään saakka. Paras parkkialue karavaanarina on Vanhankaupunginlahden itäpuolella paikassa, jossa koski yhtyy Suomenlahteen.

Helsingistä löytyvät täydet palvelut karavaanareille. Meri-Rastilan caravan-palvelut ovat lähellä, ja muutenkin palveluita on kaupoista ravintoloihin pääkaupungin sykkeessä.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta ajoittainen ruuhkaliikenne saattaa hidastaa karavaanin kulkua. Palveluita on, ja parkkitilaa riittää neljän tähden arvoisesti.

Pysäköintialue: Jokisuuntie, Helsinki

• Koskikohde: ****
• Maisemat: *****
• Palvelut: *****
• Saavutettavuus: ****
• Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

3. Ravadasköngäs, Inarista Lemmenjokea pitkin

Kolmas sija tässä listauksessa menee pohjoiseen, Suomen suurimman kansallispuiston Lemmenjoen värikästä historiaa tarjoilevalle vesireitille ja kuohuille. Vuodelta 1867 löytyy kenties varhaisin kirjallinen maininta Lemmenjoella mahdollisesti lymyävästä kullasta. Vuosisadan taitteessa valtauksia alueella oli jo kymmenittäin, mutta kultaa ei tiettävästi löytynyt ainakaan mainittavia määriä, joten pettyneet kaivajat jättivät pian seudun taakseen.

Vuonna 1919 kaksi miestä eksyi sumuisella säällä ja löysi kultaa tunturiylängöltä. Sumun hälvettyä he eivät kuitenkaan osanneet enää takaisin tuolle esiintymälle.

Ennen sotia seudulla kerrotaan kulkeneen tuntemattomiksi jääneitä miehiä, jotka aina kesän vaihtuessa syksyyn poistuivat Lemmenjoen suunnalta taskut täynnä kultaa. 1940-luvun loppupuolella eräällä valtauksella kaivu tuottikin jo tulosta. Huhut ja lehtikirjoitukset saivat aikaan varsinaisen kultaryntäyksen. Kaivajista erottui jyvät akanoista niin onnen, ahkeruuden, kestävyyden kuin osaamisenkin suhteen.

Historiallinen luonto on vanhan metsän, helmeilevien vesien ja kullankaivuurakenteiden kainalossa parhaimmillaan. Lappihan on kauttaaltaan kuvankaunista ja villiä luontoa tarjoileva luontomatkailukeidas.

Pääkohteena Ravadasköngäs

Lemmenjoki näyttäytyy melojalle kauniina harjumaisemina, rakkakivikkoina ja vauhdikkaina virtoina. Lemmenjoen kansallispuistossa on monipuoliset mahdollisuudet liikkua. Reittivinkkinä kannattaa vaeltaa koko päivän kestävä Joenkielisen kierros.

Kanootteja vuokraavalta Ahkun tuvalta tai Njurgulahden venesatamasta vesiretkelle irrottauduttaessa on ensimmäisenä vierailukohteena hyvä rantautua Kaapin Jounin tilalla. Lemmenjoen suurmiehen tiedetään kestittäneen tiluksillaan muun muassa Urho Kekkosta. Kuuluisan poromiehen tila on mukava näky Lemmenjoen rantapenkereellä heti reitin alkupäässä.

Lemmenjoen jokivenereitin varrella on tulipaikkoja ja autiotupia noin kolmen kilometrin välein, joten homma hoituu kyllä patikoidenkin. Njurgulahden jokiveneyhteys on kuitenkin se helpoin tapa tutustua Ravadasköngäksen maisemiin. Aamulla ja iltapäivällä operoivan jokiveneen kyyti maksaa muutaman kympin. Jokivene pysähtyy edestakaisella reitillä kahteen kertaan. Ensimmäinen pysäkki on Ravadasköngäs, jota voi ihailla reilun puoli tuntia ennen kuin sama jokivene kiinnittyy uudestaan paikalla olevaan tukevaan laituriin. Ahkun tuvalla odottaa sitten maukas kahvitauko.

Ahkun tuvalta löytyy karavaanareille kaikkea. Inarin läheisyys täydentää kokonaisuutta. Ahkun tuvalle kannattaa soittaa ennakkovaraus jokiretkeen ja karavaanaripalveluihin etukäteen.

Lemmenjoen tiet ovat hyvät perille saakka. Jokiveneen vesireittikin on kuvankaunis.

Pysäköintialue: Ahkuntupa.fi, Lemmenjoentie 1030, Lemmenjoki

• Koskikohde: *****
• Maisemat: *****
• Palvelut: ****
• Saavutettavuus: ****
• Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

4. Könkäiden polku Rovaniemellä

Pinta-alaltaan Euroopan laajin kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia eri ulkoilumuodoille. Rovaniemen keskustan läheisyydestä löytyy paras monipuoliseen retkeilyyn suuntautunut alue, Napapiirin retkeilyalue. Se on mukava ja suojainen revontuliluontoihme. Upeiden virtaavien vesien kainalossa linnut viihtyvät samoin kuin muu villimpi luonto.

Napapiirin retkeilyalueelle löytää helposti tien numero 4 viittojen mukaisesti. Alue sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoiseen Rovaniemen keskustasta, ja sen läheisyyteen pääsee myös bussilla. Autoille on runsaasti parkkitilaa, ja reittejä löytyy kaiken tasoisille retkeilijöille.

Paras paikka suunnata 10 kilometriä pitkälle Könkäiden polulle on joko Vikakönkään tai Vaattunkikönkään lähtöpaikoilta. Vikakönkäällä bussi pysähtyy vain 200 metrin päässä reitin lähtöpaikasta. Reittiä voi myös pidentää lähtemällä liikkeelle Makialammen pysäköintipaikalta tai kiertämällä Könkäiden polun varresta lähteviä luontopolkuja.

Vaattunkikönkään lähtöpaikalta reitti kulkee liikuntarajoitteisille soveltuvaa Könkäänsaaren luotopolkua pitkin. Alkupäässä ylitetään Raudanjoki ja sen sivuhaaroja parin sillan kautta.

Tukkijätkien maisemissa

Etenkin Vaattunkiköngästä ylittäessä pystyy hyvin kuvittelemaan, kuinka tukkijätkät aikoinaan seisoivat tukeilla ja tasapainoilivat Raudanjoen kautta Olkkajärveen ja edelleen kohden Ounaskoskea Rovaniemen keskustaan. Nykyään Raudanjoki toimii monipuolisena melontareittinä, jossa on kauniiden maisemien lisäksi paljon hyviä taukopaikkoja.

Joen ylitysten jälkeen reitti kulkee mielenkiintoisen, perheen pienimmillekin soveltuvan Kasvi- ja sienipolun ohitse. Polku on helppo ja tekee vain noin 200 metrin mutkan matkaan, joten sitä voi hyvin suositella kasveista ja sienistä kiinnostuneille.

Ensimmäinen laavupaikka on Karhukumpu, jossa on hyvä varustetaso tauon pitämiselle ja lopullisen reittivalinnan tekemiselle. Paikalla oli myös nuotiopuuta ja välineet puun työstämiseen.

Maasto pullollaan metsän antimia

Karhukummun läheltä voi suunnata Könkäiden polun sijasta Suoluontopolulle tai kierrellä Vaattunkikönkään lähimaastossa olevia lyhyempiä luontopolkuja. Taukopaikkana Karhukumpua pitivät marjastajat ja kalastajat. Kummillakaan ei tuntunut olevan puutetta saaliista, sen verran iloisia ilmeitä maastossa näkyi.

Reitin alkupäässä olikin hurjasti marjoja tarjolla. Karpalot, puolukat ja syksyn viimeiset mustikat tekivät myös luontobloggaajalle kauppansa.

Könkäiden polku kiemurtelee kohti Vikaköngästä ensin suoalueella ja poikkeaa muutamaan otteeseen kuivan kangastyypin metsien lävitse ennen saapumista Vaattunkilammelle. Vaattunkilammelta löytyy laavu, tulipaikka ja hyvä mahdollisuus uimiseen. Paikalla oli nuotiopuuta ja välineet puun työstämiseen.

Vaatunkilammen laavun jälkeen reittiä on muutettu siten, että se ei enää kulje lammenreunaa eteenpäin, vaan retkeilijät ohjataan Niittykulttuuripolulle. Niittykulttuuripolun vierestä löytyy hyvä yöpymispaikka Niittypirtti.

Niittykulttuuripolulla olevaa suota hoidetaan edelleen niittämällä. Entisaikaan soiden niittäminen oli helpoin tapa hankkia heinää. Alueella on nähtävänä heinälato, suova ja niittypirtti, jossa on hyvä yöpyä. Pirtistä löytyy tulisija ja sen pihapiiristä myös nuotiopaikka.

Niittypirtiltä on matkaa Vikakönkäälle viitisen kilometriä. Reitti kulkee Vaattunkivaaran kautta alas vanhoille tukinuittopaikoille. Vaativin osuus reitissä on noustaessa Vaattunkivaaralle. Korkeuseroa kertyy yhteensä 80 metriä, joten vaaran huipulle nousu vaatii hyvää yleiskuntoa.

Lisäksi reitti on Vaattunkivaaralla paikoin kivinen ja voi olla sateella liukas. Vikakönkään päässä Könkäiden polulta löytyy laavu ja lintutorni.

Vikakönkäälle on nykyään laitettu melojille koskenlaskurata. Välineet ja toimintatavat ovat muuttuneet tukinuittoajoista, mutta vauhdikkaiden laskujen perässä adrenaliinin metsästäjät ovat varmasti Vikakönkään valloituslaskuillaan tyytyväisiä.

Mahdollisuudet monipuoliseen lomaan

Napapiirin retkeilyalueen reitit ovat erinomaisesti suunniteltuja ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille retkeilijöille. Reitit on merkitty selkeästi, ja niiden tarjoamien upeiden maisemaelämysten lisäksi reiteiltä löytyvät infotaulut ovat toteutettu kiinnostavalla tavalla.

Rovaniemen etuna on myös alueelta erityisesti lapsiperheitä kiinnostavat majoituspalvelut ja napapiirin lumo Joulupukin maassa. Rovaniemi tarjoaakin matkailijoille mahdollisuuden hyvin monipuoliseen lomaan, jossa yhtenä osana voi olla oman tason mukainen luontoelämys Napapiirin retkeilyalueella erä- ja jätkäkulttuurin jalanjäljissä.

Rovaniemen palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset. Sähkötolpalliset paikat odottavat leirintäalueilla, ja retkipäivän kruunaavat kulttuuritarjonta ja maittava lounas.

Tiet Rovaniemelle ovat hyviä, vaikka kameratolpat ja ajoittainen rekkaliikenne valtateillä onkin syytä muistaa. Joulun ruuhkaisuudesta pieni miinus.

Pysäköintialue: Vaattunkikönkääntie, Rovaniemi

• Koskikohde: ****
• Maisemat: ****
• Palvelut: *****
• Saavutettavuus: ****
• Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 21

5. Vihavuoden koski, Vihavuosi

Oletko koskaan miettinyt vieväsi perheesi lepakkoretkelle? Vihavuoden koskella kannattaa vierailla illan hämärtyessä. Koskella vierailee paljon vesilintuja, joten ei ole ollenkaan hassumpi idea ottaa oma kamera tai videotallennin mukaan.

Vihavuoden koskikahvilassa voi kuohujen ihailun lomassa tutustua vaihtuviin valokuvausnäyttelyihin. Kahvilan antimet ovat myös parasta A-luokkaa. Tarkkaavaisimmat huomaavat Vihavuoden tapahtumakalenterista syksyisen luontoillan, jonka päätteeksi pääsee veloituksetta lepakkoretkelle. Vihavuoden kosken sillalta on hyvä katsella taskulampun valossa liihottelevia batmaneja.

Valoherkkyys on kova sana objektiiveja retkelle valittaessa. Upeat näkymät sillalta kruunaavat koskielämyksen, ja koski- ja järvimaisemat ansaitsevat viisi tähteä.

Hämeenlinnan tarjoamat palvelut karavaanareille ovat kattavat, mutta kokemattomammalle hieman hankalia löytää. Paikallistasolla etenkin Tilkunpellon palvelut ovat hyvin kattavat.

Hyvät tiet, mutta ajoittaisesta ruuhkaisuudesta pieni miinus.

Pysäköintialue: Vihavuoden koskikahvila, 14930 Hämeenlinna

• Koskikohde: ****
• Maisemat: *****
• Palvelut: ****
• Saavutettavuus: ***
• Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 19

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa