Caravan-lehti somessa

Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä on 7 500 kilometriä – se näkyy ja tuntuu

Pinnalla

Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä on 7 500 kilometriä – se näkyy ja tuntuu

Poikkeuksellisen lumeton talvi on vaurioittanut sorateitä ja teiden päällysteitä, mikä Väylän arvion mukaan aiheuttaa keväälle normaalia suurempia paikkaustöitä. Pieni lumikerros ja pakkanen antavat päällysteille talvisin suojaa, mutta kuluneena talvena liikenne ja vesi yhdessä ovat aiheuttaneet päällystevaurioita.

Lumeton talvi on edistänyt teiden päällysteiden kulumista, sillä renkaat ovat painaneet vettä päällysteen rakoihin.

– Autoilijat ovat tänä talvena kohdanneet yhä useammin asfalttiteillä olevia teräväreunaisia ”reikiä”, jotka pahimmillaan rikkovat auton renkaan sekä myös vanteen, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Leuto talvi kasvattaa teiden kunnossapidon kustannuksia

Maanteiden talvihoidosta on tullut entistä hankalampaa ja kalliimpaa olosuhteiltaan vaikeimpien ajanjaksojen lisääntyessä. Perusväylänpidon rahoitus ei ole viime vuosina riittänyt kaikkiin kunnossapidon tarpeisiin, ja vuonna 2019 korjausvelkaa eli aikaisemmin syntyneitä vaurioita oli 2,5 miljardin euron edestä.

Väylän mukaan talvella muodostuneita vaurioita ja reikiä paikataan keväällä ja kesällä, mutta paikkaaminen on tuonut tienpidolle kustannuksia, joita ei ole normaalisti syntynyt tässä määrin.

– Tulevan kevään ja kesän päällystysurakoiden kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Lopullinen hintataso vaikuttaa siihen, miten paljon saamme ensi kesänä korjattua päällysteitä. Tulevan kesän päällystysmäärät ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin vuonna 2019. Uskoisin, että pystymme päällystämään lähes kaksinkertaisen määrän teitä, kertoo Väylän tieliikennejohtaja Pekka Rajala.

Teiden rapautumista on vaikea estää

Eteläisessä Suomessa koko talvikausi on ollut käytännössä jäätön ja lumeton. On siis luonnollista, että tiet kuluvat ja urautuvat, jos nastarenkailla ajetaan jopa lokakuusta huhtikuuhun saakka sulilla teillä.

Niemisen mukaan leuto ja lämmin talvi tekee nastarenkaiden järkevyyden väkisinkin hieman kyseenalaiseksi. Ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta tai ratkaisua siihen, pitäisikö Etelä-Suomessa siirtyä yhä enemmän nastattomiin renkaisiin tai jopa kieltää nastat.

– Nastojen käyttöön liittyvät kysymykset ovat vaikea yhtälö. Yöpakkasia tietenkin on ollut tänäkin talvena ja erityisesti päätieverkon ulkopuolella on myös jäisiä tienpintoja. Lisäksi Suomi on pitkä maa ja moni etelän autoilija ajaa muuallakin kuin etelässä. Jos autoilijat osaisivat ottaa kelin vaikutuksen tosissaan ja sovittaa nopeutta sekä muuta ennakointia kelin mukaan, asia olisi helppo ratkaista. Valitettavasti todellisuudessa tilanne on toinen, autoilija yleensä aliarvioi kelin vaikutuksen ja pyrkii ajamaan samaa tuttua hyvän kelin nopeutta, huomauttaa Nieminen.

Yksi nykyajan vitsaus autoilijoille ovat vuosi vuodelta lisääntyvät tuulilasivauriot. Niemisen mukaan yksi syy tähän on juuri teiden rapautuminen, jonka seurauksena erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä pääteillä lentelee murenevaa asfalttia ja irtokiviä. Varsinaista tilastotietoa huonokuntoisten teiden vaikutuksesta lasivahinkoihin ei ole olemassa, sillä asia on vaikeasti mitattavissa.

Väylän mukaan Suomessa on päällystettyjä maanteitä kaiken kaikkiaan noin 50 750 kilometriä, josta huonokuntoisen maantien osuus on 7 500 kilometriä. Tie luokitellaan huonokuntoiseksi, jos sillä liikkuessa on vaihdettava ajolinjoja urien tai vaurioiden vuoksi, tai jos tien epätasaisuus haittaa matkustusmukavuutta.

Lähde: LähiTapiola

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s