Caravan-lehti somessa

Olisiko karavaanareista avuksi työvoimapulasta kärsiville maatiloille?

Pinnalla

Olisiko karavaanareista avuksi työvoimapulasta kärsiville maatiloille?

Viime aikoina on paljon keskusteltu siitä, että koronavirustilanteen seurauksena monia maatiloja voi uhata paha työvoimapula etenkin sadonkorjuuvaiheessa. On vielä epävarmaa, saadaanko ulkomailta tarvittavat tuhannet kausityöntekijät tiloille, koska ainakin toistaiseksi Suomen rajat pidetään kiinni.

Myös oululainen karavaanari Kari Ikonen huolestui maatilayrittäjien hankalista näkymistä.

– Maa on täynnä vaikerrusta, mutta ei nämä asiat sillä hoidu. Pitää ryhtyä tekemään, Ikonen sanoo.

Hänelle tuli ajatus, että kun karavaanareilla voi retkeilyt olla muuten vähän tavallista vähemmässä, mitäpä jos lähdettäisiin pieneksi aikaa auttamaan esimerkiksi marja- ja vihannestiloja. Majoituskin olisi karavaanareilla omasta takaa.

– Karavaanareista monet ovat itse eläneet sen ajan, että tietävät suurin piirtein, mitä ne maatilan työt ovat. Vaikkapa viikon pesti olisi itselle vaihtelua ja samalla autettaisiin tätä yhteiskuntaa. Näytettäisiin nuorisollekin mallia tällä reservillä. Karavaanari saisi työsuoritteensa mukaisen korvauksen, niin kuin kaikki muutkin. Kukin tekisi kykyjensä mukaan, Ikonen pohtii.

– Siinä voisi tutustua samalla toisiin karavaanareihinkin ja olisihan se erilaista. Ja onhan monella tilalla rantasaunat ja kaikki. Voisi olla välillä ihan hauskaakin työn ohessa.

– Jos koronavirustilanne sitä silloin vielä vaatisi, esimerkiksi monissa sadonkorjuutöissä turvallista etäisyyttä muihin olisi helppo pitää, Ikonen sanoo.

”Tämän oli ihan mielenkiintoinen avaus”

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki pitää Kari Ikosen ideaa mielenkiintoisena ja ilahduttavana auttamishalun osoituksena.

– Työvoimapula on todella suuri. Suomeen tarvittaisiin ulkomailta noin 16 000 työntekijää. Tiedän, että se asia on kuitenkin jo menossa hallinnossa eteenpäin. Esimerkiksi EU:n komissiosta on tullut viestiä, että kausityöntekijät pitäisi päästää Eurooppaan. Saksa on nyt avannut rajansa, ja sinne pääsee maatalouden kausityöntekijöitä tulemaan töihin, koska siellä kausi on jo täyttä häkää käynnissä. Siellä jo muun muassa parsaa nostetaan, Ilomäki kertoo.

– Mutta saattaa olla niin, ettei ainakaan koko tarvittavaa työvoimaa ulkomailta saada. Tilanne elää koko ajan enkä osaa oikein sanoa tähän asiaan juuta enkä jaata.

– Mutta jos karavaanari menisi esimerkiksi marjatilalle vaikkapa vain kahdeksi päiväksi töihin, hänelle pitäisi tehdä työsopimus. Jos menee marjatilalle töihin, siihen tulee heti kaikki työnantajan ja myös työntekijän velvollisuudet. Palkat on maksettava työehtosopimusten mukaisesti, ja työnantajan on maksettava sen lisäksi kaikki työnantajamaksut, joten aika monimutkaiseksi se helposti käytännössä menee, Ilomäki sanoo.

– Marjatilat ovat erilaisia kuin luonnonmarjapoimintayritykset, joiden osalta tilanne on paljon yksinkertaisempi.

Ilomäki ei silti tyrmää Ikosen ideaa.

– Ainahan marjatilalta voi kysyä, onko siellä tarvetta. Sopivalla hetkellä kysyttäessä jossain voi olla juuri sopiva työrupeama.

Miika Ilomäelle tuli heti mieleen toinenkin mahdollinen tapa auttaa.

– Meidän nettisivuillamme marjat.fi-palvelussa on Suomen itsepoiminta- ja suoramyyntitilat. Siellä on kartalla etelärannikolta eteläiseen Lappiin asti marjatiloja, jonne voisi mennä tekemään itsepoimintaa tai ostamaan tilan tuotteita suoramyynnistä.

– Jos reissatessaan samalla poikkeaa toisinaan itse poimimassa tuotteita itselle ajoreitin varrella, sekin on yksi helppo ja hyvä tapa auttaa tiloja tässä tilanteessa, Ilomäki muistuttaa.

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s