Varausalustat kilpasilla

Caravan-lehden pääkirjoitus 4/2022

Maailma digitalisoituu, ja alustatalous on päivän sana, matkailussakin. Ennen asioitiin matkatoimiston tiskillä, mutta nykyään pääosa meistä varaa ja maksaa hotellit, lennot ja risteilyt netissä. On niin helppoa hakeutua Booking.comin kaltaisille varausalustoille etsimään itse omiin kriteereihin parhaiten sopivia kohteita ja palveluita.

Leirintämatkailun digitalisaatio laahaa muihin matkailusektoreihin nähden noin vuosikymmenen perässä. Pääsyy on se, että karavaanareilta ja leirintäalueilta ovat puuttuneet alalle räätälöidyt varausalustat. Parissa vuodessa tarjolle on kuitenkin ilmestynyt sivustoja ja sovelluksia, jotka käyvät parhaillaan kovaa kisaa käyttäjistä (juttu sivuilla 10–11). Laajamittainen digiloikka otetaan siis lähivuosina myös tällä matkailusektorilla. Jatkossa alueille on yhä tärkeämpää näkyä alustoilla, jotta asiakkaat löytävät portille.

On aistittavissa, että karavaanarit ovat jopa valmiimpia digiloikkaan kuin leirintäalueet, joista moni vielä pohtii peliliikkeitään. Alueita hämmentää termistö, koska tarjolla on sekä perinteisiä varaustenhallintaan tarkoitettuja varausjärjestelmiä että myynnin ja markkinoinnin apuvälineenä hyödynnettäviä varausalustoja. Lisäksi epäluuloa herättävät ylisuuret lupaukset, joilla joitakin alueita on kosiskeltu. Varoituskellojen onkin syytä kilkattaa, jos tuntemattoman oloista varaussivustoa hehkutetaan ”Suomen suosituimpana” tai ”kaikenkattavana ratkaisuna”, joka ei kuitenkaan pelaa yhteen esimerkiksi taloushallinnon kanssa.

”Jatkossa leirintäalueille on yhä tärkeämpää näkyä alustoilla, jotta asiakkaat löytävät portille.”

SF-Caravan ry:n jäsenyhdistykset tiedustelevat aika ajoin, voisiko liitto järjestää näille oman varausalustan. Asiaa pohdittiin perusteellisesti jokunen vuosi sitten, mutta silloin törmättiin muun muassa siihen, että kehitystyön vaatima kuusinumeroinen menoerä olisi rasittanut liiton omistaman yhtiön taloutta liiaksi. Tilanne ei ole sittemmin helpottunut, koska perustoimintojenkin kulut kasvavat ja Caravan-lehden numeroita joudutaan ensi vuonna jopa vähentämään (sivut 122–123). Lisäksi sivusto olisi tehnyt yhtiöstä juridisesti matkanjärjestäjän, vaikka pääasiallinen tehtävä on tehdä mediaa. Leirintäoppaan verkkosivuille varausmahdollisuus toki tulee, mutta tämän toteuttaa liiton sopivimmaksi katsoma yhteistyökumppani oman alustansa kautta.

Varausalustat tienaavat nappaamalla jokaisesta maksutapahtumasta pienen siivun itselleen välittäjäpalkkiona. Provisiokulut ilmeisimmin siirtyvät leirintähintoihin, mutta toisaalta alustatalous yleensä tiukentaa hintakilpailua. Yksittäinen karavaanari siis todennäköisesti hyötyy sähköisten varausmahdollisuuksien lisääntymisestä. Kohteiden vertailu onnistuu toki myös painettua Leirintäopasta selailemalla, mutta paikan varaaminen ja maksaminen sujuvat varmasti kätevämmin älylaitteella.

Pauli Salokangas
päätoimittaja