Tutkimus: Leirintämatkailun taloudellinen merkitys jatkaa kasvuaan

Aiempien vuosien tapaan valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Sekä majoituskuluihin että polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostamiseen vierailupaikkakunnalta leirintämatkailijat käyttävät Suomessa kumpaankin yli 47 miljoonaa euroa.

Polttoaineostoihin käytetään rahaa neljännes enemmän kuin vuonna 2019. Muita suuria hyötyjiä leirintämatkailijoista ovat ruokakaupat, kahvilat ja ravintolat.

Tulokset käyvät ilmi SF-Caravan ry:n ja Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n ”Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2022” -seurantatutkimuksesta, jonka tuloksia esitteli Lahden Caravan 2022 -messujen lehdistötilaisuudessa Haaga-Helian tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen.

Yksi leirintäaluematkailija käyttää rahaa päivässä noin 107 euroa. Koko matkan aikana koko seurue käyttää rahaa eri asioihin keskimäärin 700 euroa (mediaani). Summissa ei ole juuri muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Leirintämatkailu työllistää 2 957 henkilöä vuodessa, mikä on 215 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019. Rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 2 055 henkilötyövuotta.

Leirintäaluematkailun aikaansaama liikevaihto Suomessa vuonna 2022 on 235 miljoonaa euroa. Vuodesta 2019 leirintämatkailijoiden tuoma liikevaihto vieraspaikkakunnalla on kasvanut 14 miljoonalla eurolla (6 %).

Leirintäaluematkailu kerryttää lähes 88 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja eli noin 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Pelkästään polttoaineen myyntiverojen määrä on 30,2 miljoonaa euroa.

Millaisia matkoja nykyään tehdään?

Leirintämatkailijoita motivoivat matkalle lähtöön tuttuun tapaan eniten vapaus ajankohdan ja paikan suhteen sekä matkakohteiden ja -vaihtoehtojen monipuolisuus.

Leirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 3 500 kilometriä (mediaani), josta Suomessa noin 2 500. Karavaanarit ajavat tyypillisesti Suomessa noin 3 000 kilometriä. Ajomatkat ulkomailla ovat lyhentyneet vuodesta 2019.

Ajokilometrit Suomessa ja ulkomailla.

Polttoaineen hintapiikki osui suomalaisten kesälomakuukausiin, mikä lyhensi merkittävästi lomareittejä ja matkojen kestoa.

Leirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut ovat pysyneet melko ennallaan, keskimäärin 300 eurossa matkaa kohden. Karavaanarit tekevät tyypillisesti noin 8–10 leirintämatkaa vuodessa.

Leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää nykyään tyypillisesti kuusi vuorokautta. Reissut ovat lyhentyneet – vuorokaudella vuodesta 2019 ja kahdella vuorokaudella viiden vuoden takaisista ajoista. Alle kolmen päivän lyhytlomat ovat yleistymässä. Kun 1–3 päivän reissujen osuus kaikista oli vielä muutamia vuosia sitten noin 18 prosenttia, nyt niiden osuus on jo lähes kolmannes.

Joka neljäs karavaanari aikoo lisätä matkailuaan

Omassa matkailuautossa leirintäalueella majoittuneista vuonna 2019 oli 48 prosenttia, nyt jo yli puolet (51 %). Vaunussa majoittuneiden osuus on pysynyt samana (35 %).

Matkailijoista 84 prosenttia suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Kaikista vastaajista 85 prosenttia aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna, karavaanareista jopa 90 prosenttia.

Yli puolet (55 %) kaikista vastaajista ennakoi leirintäaluematkailunsa pysyvän ennallaan, mutta karavaanareista peräti joka neljäs aikoo lisätä matkailuaan. Leirintämatkailua lisäävät kiinnostus kotimaahan ja myönteiset, kivat reissukokemukset.

Tutkimukseen kerättiin kesällä vastauksia 12 leirintäalueella sekä SF-Caravanin uutiskirjeen tilanneilta. Vastauksia saatiin ennätyksellisesti 3 349 henkilöltä. Katso videolta Ohtosen haastattelu ja tunnelmia ensimmäiseltä messupäivältä. Video: Pauli Reinikainen.

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.