Caravan-lehti somessa

Rahankäyttö leirintämatkoilla lisääntyi – karavaanari ei käy teatterissa

Yksittäinen leirintämatkailija käyttää majoituspaikkakunnalla rahaa keskimäärin yli 95 euroa vuorokaudessa - ja tästä suurimman osan camping-alueen ulkopuolella.

Leirintä

Rahankäyttö leirintämatkoilla lisääntyi – karavaanari ei käy teatterissa

Vapaus mennä minne tahtoo nousi harrastajien päämotiiviksi Haaga-Helian tutkimuksessa.

Leirintämatkailijat käyttävät reissuillaan aiempaa enemmän rahaa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin keskimäärin 235 euroa. Kaikkiaan seurue käyttää keskimäärin rahaa 1 211 euroa matkaa kohden. Kahden vuoden takaa keskiarvo on noussut 220 euroa.

Eniten rahaa käytettiin kesäjuhliin ja festivaaleihin, joihin sitä palaa seurueelta noin 168 euroa. Seuraavaksi eniten ostettiin ruokaa ja elintarvikkeita, kestokulutustavaroita sekä polttoainetta tai nestekaasua.

– Kesäjuhlien ja festivaalien ykkössija kuvaa elämyksellisyyden ja kokemusten hakemisen tärkeyttä, kertoi tutkimuksen tuloksia Lahden Caravan 2017 -tapahtumassa esitellyt Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen.

– Karavaanarit kuitenkin kuluttavat muita leirintämatkailijoita enemmän ruokaan, polttoaineeseen ja aktiviteetteihin, mutta vähemmän tanssiin ja teatteriin. Ehkä karavaanarit tanssivat autossa, Ohtonen lohkaisi.

Suomen Leirintäalueyhdistyksen ja SF-Caravanin teettämän ja Haaga-Helian toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin matkailijaryhmiä, leirintämatkailijoiden rahankäyttöä, matkojen pituuksia ja käytettyjä palveluita vierailupaikkakunnilla. Kolmatta kertaa tehtyyn tutkimukseen osallistui kesällä 2 000 vastaajaa netissä ja leirintäalueilla.

Muita huomioita tutkimuksesta:

  • Koko leirintämatkailun liikevaihto on keskimäärin 200 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on edellisen mittauksen tasolla.
  • Yksittäinen leirintämatkailija käyttää majoituspaikkakunnalla rahaa keskimäärin yli 95 euroa vuorokaudessa, mikä on yli kuusi prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Rahankäytöstä pääosa kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle.
  • Ulkomaalaiset käyttävät rahaa suhteellisesti selvästi suomalaisia enemmän.
  • Kaikkien tuotteiden ja palveluiden ostaminen kohdepaikkakunnalla on lisääntynyt vuodesta 2015.
  • Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1 829 henkilötyövuotta. Rahankäytön kokonaisvaikutus on 2520 henkilötyövuotta.
  • Tärkeimmät syyt harrastaa leirintämatkailua olivat vapaus mennä minne tahtoo, vapaus aikatauluista ja vaihtoehtojen runsaus.
  • Leirintäalueilla yöpymisiä oli 1,8 miljoonaa vuonna 2016.
  • Leirintämatkailijoina korostuvat 35-64-vuotiaat, 1-2 hengen taloudet ja keskituloiset lomamatkailijat.
  • Tyypillisen matkan keskimääräinen kesto on kaksi viikkoa. Samalla leirintäalueella ollaan noin viisi vuorokautta. Vuodessa tehdään noin kahdeksan matkaa.
  • Kesä-, heinä- ja elokuu ovat sesonkiaikaa.
  • Tyypillinen leirintämatkailija taittaa matkaa keskimäärin lähes 5 000 kilometriä vuodessa, karavaanarit noin 6 000 kilometriä.
  • Noin 97 prosenttia vastaajista aikoo matkustaa myös vuonna 2018, karavaanareista 99 prosenttia. Lukemat ovat selvästi aiempaa suuremmat.
  • Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta on lievästi vähentynyt.
  • Yöpymisistä leirintäalueilla tapahtuu matkailuajoneuvoissa 62 prosenttia, mökeissä reilut 30 prosenttia ja teltoissa vajaat kahdeksan prosenttia.

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Leirintä

Y l ö s