Uudistettu tieliikennelaki astui voimaan jo 1.6.2020, mutta monia sen muuttuneita määräyksiä ei vielä tunneta riittävästi. Tämä koskee myös talvirenkaiden käyttöä matkailuajoneuvoissa.
Se aletaan pikkuhiljaa sisäistää, että nykyisen lain mukaan enintään 3,5 tonnisissa autoissa sään tai kelin sitä edellyttäessä, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä laissa hyväksyttyjä talvirenkaita. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3,0 millimetriä.
Myös sallitulta kokonaispainoltaan korkeintaan 750–3500-kiloisissa kaikenlaisissa perävaunuissa, kuten matkailuvaunuissa, pitää sään tai kelin sitä edellyttäessä olla marraskuun alusta maaliskuun loppuun urasyvyydeltään vähintään 3 millimetrin talvirenkaat eli kitka- tai nastarenkaat.
Eli talvirenkaille on urasyvyyden suhteen kovemmat vaatimukset kuin se kesärenkailta laissa vaadittava vähintään 1,6 millimetriä. Laissa vaaditut minimäärät ovat selvästi alhaisemmat kuin mitä turvasyistä suositellaan (kesärenkaat sadekelillä vähintään 4,0 mm, talvirenkaat lumisessa ja jäisessä kelissä vähintään 5,0 mm).
Suurimmalta sallitulta kokonaispainoltaan alle 3500 kilon matkailuautot eivät lain talvirengasvaatimusten osalta eroa tavallisista henkilöautoista.
Yli 3500-kiloisessa etu- tai nelivetoisessa matkailu- tai retkeilyautossa 3 millimetrin urasyvyydellä varustetut talvirenkaat täyttävät lain urasyvyydelle asettamat vaatimukset.
Lain uudistuminen muutti tilannetta yli 3500-kiloisten takavetoisten matkailuautojen osalta. Monet esimerkiksi yli 3500-kiloista matkailu- tai retkeilyautoa ajavista karavaanareista eivät välttämättä tiedä, että heidän autonsa takarenkaille ei riitä se tavallinen lain talvirenkaille vaatima 3 millimetrin urasyvyys.
Yli 3500-kiloisia matkailuautojakin koskee se määräys, että ”vetävillä akseleilla on urasyvyyden oltava vähintään 5 millimetriä, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita”. Takarenkaiden urasyvyyden on siis oltava vähintään 5 millimetriä. Eturenkaille tällöin kuitenkin riittää, että kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä.
Tämä koskee käytännössä esimerkiksi lukuisia liikenteessä olevia yli 3500-kiloisia takavetoisia Mercedes-Benz Sprintereitä, Ford Transiteja ja Volkswagen Craftereita, joita on hyödynnetty myös matkailuautojen perusajoneuvoina.
Moni karavaanari laittaa matkailuautonsa tai -vaununsa pois rekisteristä koko talvikaudeksi, eivätkä he välttämättä edes omista ja tarvitse talvirenkaita. Suomessa on kuitenkin paljon nähtävää ja koettavaa myös talvikaudella.
Vaunuilijoiden kauden pidentämiseen tuo joustavuutta se, että nykyään laki sallii perävaunussa kitkarenkaat läpi vuoden riippumatta siitä, mitkä renkaat ovat vetoautossa. Eli vaikka vetoautossa olisi nastat, kärryssä saa olla kitkat.
– Monella on käytännössä perävaunulleen kuitenkin vain se yksi rengaskerta. Perävaunussa kitkarenkaan kuluminen on aika pientä, koska ne kertyvät kilometrimäärät ovat aika vähäisiä. Kitkoilla pääsee kyllä läpi koko vuoden, SF-Caravan ry:n asiantuntija Jiri Kattelus sanoo.
– Vaikka laki ei vaadi katsastusvapailta alle 750-kiloisilta perävaunuilta lainkaan talvirenkaiden käyttöä, suosittelen, että myös kevytperävaunuihin laitetaan kesärenkaiden sijasta kitkarenkaat. Ei ole mitään järkeä vetää kärryä kesärenkailla talvikeleillä. Olipa kyseessä jarrullinen tai jarruton matkailuvaunu, hevoskärry, autotraileri tai muu perävaunu, suosittelen, että sinne laitetaan kitkat alle.
Kattelus muistuttaa myös siitä, että renkaan kulutuspinta ei kerro koko totuutta. Rengas kovettuu, mitä vanhemmaksi se tulee. Suositus on, että noin kuuden vuoden käytön jälkeen kannattaa ostaa uudet, jotta renkaat pysyvät ominaisuuksiltaan riittävän turvallisina.
Vastuu renkaiden lainmukaisuudesta on kuljettajalla, ja se koskee myös itselle lainattavaa tai vuokrattavaa matkailuajoneuvoa. Hyvillä renkailla on tärkeä rooli turvallisuudelle, mutta aina pitää huomioida myös keli, käyttää järkeä ja ennakoida.
Lisää ja tarkempaa rengastietoa löytyy mm. Autonrengasliiton sivustolta sekä tieliikennelaista.
Keskustelu