1. Riisitunturi, lumiveistosten valtakunta

Etelä-Lapissa Posion kunnassa sijaitsee vuonna 1982 perustettu Riisitunturin kansallispuisto. Kävijälleen Riisitunturi tarjoaa vaarakuusikoita, erämaista luonnonrauhaa ja hiljaisuutta. Puiston erikoisuutena on maamme kostein paikallisilmasto alaspäin viettävine rinnesoineen. Kosteutta saapuu alueelle sekä Vienanmeren että Pohjanlahden suunnalta. Märkyyden seurauksena jopa tunturien laet ovat paikoin soistuneita.

Talvella tykkylumen peittämät kuuset hallitsevat näkymiä Riisitunturilla. Tykkylumi saa alkusysäyksensä, kun ilmaan sitoutunut kosteus joutuu kohoamaan rinnettä ylös. Sumua muodostuu, kun ilma ei pysty enää sitomaan kaikkea tuota vettä. Mikäli ilmassa ei ole hiukkasia, joiden ympärille jäätyä tai tiivistyä, kosteus tarraa eteen tulevien puiden oksiin ja tunkeutuu kaikkialle latvustoon. Lopulta se kietoo puut kauttaaltaan vaippaansa, jolloin syntyy kuvankaunis lumipuinen talvimaisema, tykkylumimetsä. Runsaslumisina talvina yhden tällaisen puun tykkylumikuorma voi painaa jopa 3 000–4 000 kiloa.

Riisitunturi on useimmiten päiväretkikohde, jossa onnistuu pienimuotoinen lumikenkävaelluskin. Pohjoisen sijainnin ja vähäisen valosaasteen ansiosta siellä voi viettää yönsä taivaankaarella loimuavien revontulten alla tai muuten vain tähtitaivasta ja linnunrataa ihaillen. Yöpyjille tarjolla on useampi laavu ja tupa tulipaikkoineen. Reitit ovat selkeitä ja hyvin lumikengillä läpi kuljettavissa. Korkeuserot nostavat silti hieman sykettä kuten aina tunturi- ja vaaramaastossa.

Riisin rääpäsy (päiväretki, 4 km)

Rengasreitille lähdetään Riisitunturin pysäköintialueelta. Reitti on hieman reilut neljä kilometriä pitkä ja melko helppokulkuinen. Reitit ovat suosittuja ja tamppaantuneita mukavaa lumikenkäretkeä varten. Alueella on tupia ja laavuja, joten hyvät eväät kannattaa ottaa mukaan.

Pysäköintialueelta aloitetaan loivahko nousu Riisitunturin laelle. Myötäpäivään kierrettäessä puurajan alapuolella tulee vastaan tapionpöytä: tasalatvainen kuusi, joka kasvaa leveyttä korkeuden sijaan.

Jyhkeän luonnonoikun jälkeen puusto alkaa harventua ja Riisitunturin laki häämöttää. Tykkylumiaikaan pienemmät puut ovat kuin lumiveistoksia ja toinen toistaan hienompia valkeita hahmoja. Tässä vaiheessa kannattaa antaa mielikuvituksen vaellella vapaasti ja ajatusten laukata villinä. Vuodet eivät haalista näkyä mielestä.

Riisitunturin huiputuksen jälkeen alkaa laskeutuminen kohti Riisitunturin autiotupaa. Tuvalla on tulentekopaikka ja käymälä. Tuvalta on vain puolentoista kilometrin pieni viettävä taival reitin päätepisteeseen, Riisitunturin pysäköintialueelle. Riisin rääpäsyn voi kulkea myös toisinpäin, jolloin Riisitunturin pysäköintialueelta pääsee vihreitä reittimerkkejä seuraillen suoraan Riisitunturin autiotuvalle vaikkapa tulistelemaan.

Rukan ja Oulangan läheisyys tekevät tästä kiinnostavan päiväretkikohteen, ja Posiolta löytyvät kattavat peruspalvelut.

Tiet Riisitunturille saakka ovat hyvät, mutta matkan loppunousu voi tuottaa tuskaa etenkin jäisenä aikana matkailuautoilijoille. Auto on hyvä jättää viimeisen tienpätkän alaosaan ja taivaltaa kengillä kohti retkeilyreittejä, jos meno tuntuu yhtään ahtaalta.

Lumikenkäilyreitistö: *****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: *****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 23

Lisätietoja: Posio.fi

2. Napapiirin retkeilyalue, könkäitä katsomaan

Elias Lönnrotin sanakirjassa vuodelta 1874 mainitaan sana jätkä, jolla tarkoitetaan murteellista työmiehen nimitystä. Sana tulikin kirjakieleen 1800-luvun lopussa viitaten eri muodoissaan joko hyvään jätkään tai epämääräiseen kulkurimieheen. Sana luotiin metsätyöläisten piirissä, ja nämä huumorimiehet olivat kovia jätkiä puun kaadossa, tukin uitossa ja ylipäätään savottahommissa.

Rovaniemelle suuntaavat retkeilijät pääsevät tutustumaan maisemiin, joissa erä- ja jätkäkulttuuria on harjoitettu. Euroopan laajimman kaupungin alueella on paljon uiton historiasta kertovaa nähtävää.

Könkäiden kuohut hurmaavat kauneudellaan. Köngäs tarkoittaa jyrkkää ja vaahtoavaa koskea. Se on sana, jota käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa. Retkeilijän kannalta hyvä tapa päästä tukkienuittotunnelmiin on suunnata kohti Könkäiden polkua Napapiirin retkeilyalueella. Könkäiden polku yhdistää Raudanjokivarressa entiset tukinuittopaikat Vikakönkäällä ja Vaattunkikönkäällä.

Lähtö kuohuvien virtojen vierestä

Napapiirin retkeilyalueelle löytää helposti tien numero 4 viittojen mukaisesti. Alue sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoiseen Rovaniemen keskustasta, ja sen läheisyyteen pääsee myös bussilla. Autoille on runsaasti parkkitilaa, ja reittejä löytyy monen tasoisille retkeilijöille.

Päälähtöpaikat ovat molemmat kuohuvien virtojen vieressä. Sekä Vaattunkikönkään että Vikakönkään kuohuja kuunnellessa voi nauttia retkieväitään laavuilla tulistellen. Vaattunkikönkään maisemissa on useampi lyhyehkö luontopolku ja helpot maastot lumikenkien vietäviksi. Vaativampaan lumiseen seikkailuun tottuneet kulkevat koko könkäiden polun läpi. Matkaan Vaattunkikönkäältä Vikakönkäälle on 10 kilometriä suuntaansa.

Napapiirin retkeilyalueen reitit ovat erinomaisesti suunniteltuja ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille retkeilijöille. Reitit on merkitty selkeästi, ja niiden tarjoamien upeiden maisemaelämysten lisäksi reiteiltä löytyvät infotaulut on toteutettu kiinnostavalla tavalla.

Napapiirin retkeilyalueen reitit ovat osin haastavia, erämaisia ja monipuolisia. Rovaniemen retkeilyinfosta voi kysellä vinkkejä Napapiirin retkeilyalueelle suuntautuville lumikenkäilyhetkille.

Rovaniemeltä löytyvät peruspalvelut, mutta esimerkiksi Vikakönkään vieressä sijaitsevan kyläkaupan tuotevalikoima on verrattain suppea. Rovaniemeltä on matkaa retkeilyalueelle noin 20 kilometriä.

Napapiirin retkeilyalueelle pääsee perille asti hyvää tieverkostoa pitkin. Rovaniemen läheisyys on tehnyt retkeilyalueesta tärkeän lomailukohteen Lapin lumikenkäsankareille.

Lumikenkäilyreitistö: *****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: *****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 23

Lisätietoja: Rovaniemi.fi

3. Aavasaksa, lumikengillä kohti historiallisia maisemia

Tornionjokilaakso mainitaan ensi kertaa historiantutkija Adam Bremeniläisen kirjoituksissa 1070-luvulla. 1550-luvulla alueella vieraili ruotsinmaalta Pohjoisten kansojen historian kirjoittajana tunnettu Olaus Magnus. Hänen käsialaansa on Carta marina, ensimmäisen Pohjoismaita kuvaava kartta. Ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis vieraili Aavasaksalla vuosina 1736–1737 suorittamassa astemittauksia. Pierre-Luis pyrki mittauksillaan osoittamaan maapallon napojen litistyneisyyden. Struven ketjun osana Aavasaksasta tuli palanen Unescon maailmanperintökokonaisuutta.

Aavasaksa on 242 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava kalottivaara, eikä vaaran laki ole koskaan ollut veden alla. Kun jääkausi päättyi ja mannerjää alkoi sulaa, Aavasaksan huippu pilkisti saarena esiin Jäämerestä. Vaaran laki on noin 195 metriä Tornionjokeen laskevan, vaaran ympäri kiertävän Tengeliönjoen yläpuolella.

Koko perheen reittejä

Tengeliönjoen kauniiden maisemia esittelevä Kruununkierroksen rengasreitti sopii helppokulkuisuutensa vuoksi koko perheelle. Aavasaksa on tunnettu maisemakierroksestaan, jolle tulee mittaa vajaa kolme kilometriä. Vaihteleva maasto tarjoaa luontoelämysten lisäksi mielenkiintoista nähtävää maapallon historiasta kiinnostuneille lumikenkäilijöille. Reitin varrella saa nauttia taukoelämyksistä laavulla, huimia maisemia tarjoavasta näköalatornista ja kuvankauniista keisarinmajasta.

Reittejä löytyy muutaman sadan metrin pistepoluista vajaan kolmen kilometrin kruununkierrokseen. Tämä paikka sopii maisemia etsiville lumentallaajille. Reitit ovat helpot ja soveltuvat koko perheelle. Lyhyehköjen reittien vuoksi Aavasaksan pistesaalis kohoaa korkean vaaran lailla neljään tähteen.

Aavasaksan palvelut ovat hyvät ja monipuoliset, ja valinnanvaraa löytyy myös lähialueilta. Alueen suosion kasvu matkailijoiden keskuudessa ja paikallisyrittäjien pitkäjänteinen työ palveluiden kehittämisessä on luonut hyvät edellytykset lomalle tien päällä.

Hyvät tiet vievät perille saakka. Pieni miinus on hiihtolomakauden ruuhkaisuus yhdistettynä mahdolliseen pohjoisen puhuriin. Keliolot voivat yllättää.

Lumikenkäilyreitistö: ****
Maisemat: *****
Palvelut: *****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 22

Lisätietoja: Aavasaksa.fi

4. Kytäjä-Usmi, hyvinkääläistä luonnonkauneutta

Varhaisin kuvaus Kytäjä-Usmin alueen maastoista löytyy vuonna 1889 ilmestyneestä Geologisen Karttalehden nro 6 artikkelista, jossa mainitaan Kytäjän kartanon koillispuolella oleva jylhä ja kolkko vuorialue ahtaine, soiden ja rahkain täyttämine notkoineen. Nämä maastot ovat valkohäntäkauriiden suosiossa ja muuttolintujen levähdyspaikka kevätauringon paisteessa.

Kytäjä-Usmin retkeilyaluetta rajaavat lännessä erämainen Suolijärvi ja idässä Vantaanjoki. Moottoritien itäpuolella sijaitsevat Sveitsinpuiston ulkoilualueen monipuolinen metsä ja Hyvinkään kaupunki palveluineen.

Hyvinkäällä on monipuoliset mahdollisuudet liikkua. Kytäjä-Usmin talvikenkäilymahdollisuudet on hyvin toteutettu, sillä retkeilyalueelta löytyy ulkoilureittejä lumikenkäilyyn. Päiväretkille ja pitempäänkin luontohetkeen retkeilijöitä odottaa viisi ympyräreittiä ja maakunnallinen Seitsemän veljeksen vaellusreitti. Merkittyjä retkeilyreittejä on 70 kilometriä.

Hyvinkäällä on kaupungin leimasta huolimatta tarjolla paljon luonnonkaunista nähtävää. Virkistysalueet ovat hyvin hoidettuja ja maisemat vesistöineen monipuolisia. Etelässäkin on vielä upeita puita metsien kätköissä. Alueen lumisuus yllättää. Hämeenlinnan Evon ohella Kytäjä-Usmi on Etelä-Suomen lumivarmaa aluetta.

Useat alueen majoituspalvelut tarjoavat välinevuokrausta. Virkistysalueiden yhteyteen on tehty pysäköintialueet, ja autolla pääsee lumentallaajien paratiisien viereen. Kaupunkipalvelut ovat piste i:n päällä.

Hyvinkäälle pääsee hyviä teitä pitkin. Joidenkin virkistysalueiden luokse pitää kulkea kapeampia hiekkateitä pitkin.

Lumikenkäilyreitistö: ****
Maisemat: ****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 20

Lisätietoja: Hyvinkaa.fi

5. Paltamon Kivesvaaran retkeilyreitit

Kainuu on ollut maailmalla kautta aikain tunnettu hyvin pitkistä ja rotevista asukkaistaan. Kun historian kirjoja tutkitaan, niin peräti kolme suomalaismiestä lukeutuu maailman kymmenen pisimmän miehen joukkoon. Näiden pisimpien suomalaisten sukujuuret ulottuvat Paltamoon ja Puolangalle.

Jättiläisen maa sijaitsee Kivesvaaralla reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä Paltamon keskustasta. Paikalle ajetaan tietä numero 22 Paltamosta Ouluun päin. Vaaran päältä löytyvät hyvät palvelut ja retkeilyreittien lähtöpaikat parkkialueineen. Lumikenkäilykelpoisten reittien kohokohdat ovat Pahalouhos ja Yölinnunkuru.

Kivesvaara on eläväinen todiste, että kuntien kannattaa panostaa virkistysmahdollisuuksiin ja tukea yrittäjätoimintaa. Jättiläisen maa paikan päällä ei ole ainoa vaihtoehto kaupungin sykkeessä sukkuloimiseen tottuneille, sillä myös Paltamo ja Kajaani tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Paltamossa tunnelma on taianomainen ja luonto läsnä.

Kivesvaaralle pääsee hyviä teitä perille saakka.

Lumikenkäilyreitistö: ***
Maisemat: ****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 19

Lisätietoja: Paltamo.fi

Teksti: Pepe Forsberg

Aiemmin juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa