Lomailu lemmikkien kanssa vaatii suunnitelmallisuutta. Myös matkailupalvelutoimijoiden pitää varautua huomioimaan lemmikit.

1. Vantaanjoen varrella pääkaupunkiseudulla

Ensimmäinen sija lemmikkimatkaajan parhaana luontokohdekeitaana myönnetään Uudellemaalle. Erkylänjärvestä Suomenlahdelle 101 kilometrin mitalla sukkuloiva Vantaanjoki on hiljaisesti virtaava virkistyskohde.

Helsingin ja Vantaan rajamailla Vantaanjoki muuttuu kuohuvaksi Pitkäkosken kohdalla. Pitkäkosken kahvilalta pääsee parin kilometrin taipaleen jälkeen seuraavaan taukopaikkaan Paloheinän majalle.

Alueella kulkee talvisin latuverkosto ja huollettuja kävelyreittejä. Pitkäkosken puolella on laaja metsäinen koirapuisto.

Vaikuttava arboretum

Pitkäkoskelta Vantaanjoen vartta etelään kuljettaessa pääsee tutustumaan arboretumiin, jonka monipuolinen puulajisto tekee vaikutuksen. Ruutinkosken kuohun jälkeen on Haltialan kotieläintila, joka tarjoaa kattavat palvelut.

Pikkukoskelle ohjaava reitti kulkee siirtolapuutarhan ja vanhan rautatiesillan ohi kohden upeita kallioita.

Vantaanjoki laskee mereen Vanhankaupungin kohdalla. Vanhan vesivoimalaitoksen, tekniikan museon ja ravintola Koskenrannan väliin jäävät putous sekä kalaporrastettu, näyttävästi kuohuva koski. Osa merellisemmästä Vanhankaupungin luontoihmeestä on suojelualuetta, jonka sydämeen pääsee opastettua reittiä.

Etenkin lintujen pesimäaikaan kannattaa pysyä poluilla nelijalkaisten ystäviemme kanssa. Lemmikit on huomioitu reittejä suunniteltaessa.

Paloheinän, Pitkäkosken sekä Vanhankaupungin päässä on runsaasti tilaa karavaanin pitää taukoa ja pysäköidä.

Pysäköinti: Kuninkaantammentie, Helsinki

2. Oulujärven retkeilyalue – järvirosvojen mailla

1800-luku oli alueella tervansoudun aikaa. Musta kulta olikin oivaa saalista järvirosvoille, jotka piileskelivät Oulujärven saarissa ja purjehtivat kiinni tervansoutajia. Manamansalon saaressa on näistä ajoista muistona nähtävillä tervahauta.

Retkeilyalueelle tullaan usein Manamansalon kautta. Toinen vaihtoehto on tutustua Oulujärveen vesitse, jolloin retkeilyalue ulottuu Oulujärven Niskaselän järviluontoon. Saarista tähän kuuluvat Ykspisto, Ylä-Mulkku ja Kaarresalo. Osia Honkisesta, Jylhänniemestä ja Kuostonsaaresta mahtuu mukaan retkeilypakettiin. Alue on osa Rokua Geoparkia.

Oulujärven hiekkaiset saaret ja hiekkaiset matalikot järvenselkien reunoilla houkuttelevat taimenia aterioimaan hyville heittopaikoille. Metsälampiin istutetaan siikaa ja harjusta. Päävirkistyskalastuskohteeseen Särkiseen lasketaan uiskentelemaan pyyntikokoisia kirjolohia.

Manamansalon leirintäalueella on hyvät palvelut, ja sieltä onnistuu ohjelmapalveluiden ja välineiden vuokraus.

Retkeilijöille on myös tarjolla autopaikkoja Särkisen, Teerilammen ja Säynäyskankaan pysäköintialueilta.

Reitit sukkuloivat kuivilla mäntykankailla pitkin selkeitä polkuja, joilla kulku on pääsääntöisesti helppoa. Alueelta löytyy vaikeakulkuiseksi luokiteltu esteetön reitti, jolla on suositeltavaa olla avustaja mukana.

Upeat rannan hiekkavallit

Manamansalon Makkaraniemen kierros on kahdeksan kilometriä pitkä kuvauksellinen ulkoilureitti. Leirintäalueelta lähtiessä silmiin pistävät rantojen hiekkavallit, joita aallot ovat muokanneet upeaksi nähtävyydeksi. Ensimmäisen tulipaikan, Rapsunkankaan aarnialueen ja rantajyrkänteiden jälkeen avautuu näkymä Makkaraniemen pitkälle hiekkaniemelle. Evästellä voi Makkaraniemen takkatuvalla.

Tauon jälkeen Oulujärven ihmeet jatkuvat vielä tovin, kunnes retkeilijä sukeltaa Painanteenkankaalle sekä katselemaan kalastajien touhuja pienellä metsälammella ja Särkisellä. Särkisen rannalta löytyy taukoa tarvitseville laavu. Retki päättyy leirintäalueen uimarannalla tai kahvilaan.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta ajoittain esimerkiksi lossiliikenne saattaa hidastaa kulkua.

Pysäköinti: Manamansalon leirintäalue, Teeriniementie 156, Manamansalo. Ilmainen pysäköinti: Särkinen, Teerilampi (Teeriniementien kautta, Manamansalo)

3. Ruunaan villit virrat Lieksassa

Ruunaan retkeilyalueen keskiössä mutkittelee Lieksanjoki. Koskia alueella on kuusi, mutta kuohujen välillä virta muuttuu järven kaltaiseksi. Ylimpänä sijaitsevan Paasikosken ja alimpana loiskuavan Siikakosken välillä joki putoaa 16 metriä. Tällainen korkeusero on tae näyttävistä kuohuista kevättulvien aikaan. Kattilajärvi lampineen, Murroojärvi ja Neitijärvi muodostavat virtojen keskelle isommat allasalueet monipuoliselle elämälle.

Ruunaa on osin rajavyöhykealuetta, jonka osana on luonnonsuojelualue. Rajavartiolaitokselta tulee olla lupa vanhojen metsien vierailulla.

Neitikoskella voi havaita kanadanmajavan jälkiä koskella sijaitsevien katselutasanteiden vieressä. Missä on majavia, siellä viihtyvät usein myös hirvet ja saukot. Suurpedoista näkee kyllä jälkiä, mutta aivan yleistä niiden kulkeminen Ruunaalla ei ole.

Ruunaan retkeilyalue on patikkaretkeilyn lisäksi suosittu kalastus- ja koskenlaskukohde.

Perhokalastus on suosittua Haapavitjalla ja Paasikoskella. Veneellä voi kokeilla kalaonneaan parhaiten Neitikosken, Murrookosken ja Siikakosken yläpuolelta.

Virkistyskalastaja saa lupansa kuntoon helpoiten verkossa (Eraluvat.fi).

Paljon patikkamaastoja

Ruunaalta löytyy 50 kilometriä erilaisia reittejä, eikä esteettömyyttäkään ole unohdettu. Neitikosken rannoilla on alueen parhaat katselulavat penkkeineen. Haapavitjan ja Siikakosken kuohuja pystyy ihastelemaan riippusilloilta. Molempien rakenteiden läheisyydessä on pysäköintialue.

Talvisin Ruunaalla hiihdetään ja lumikenkäillään. Virtapaikkojen vuoksi hiihtolatuja kannattaa kierrellä etenkin helmikuusta alkaen. Kolmekymmentä kilometriä pitkä latuverkosto vie mukaville laavupaikoille ja luonnonrauhaan.

Ruunaan tiet ovat Kesäsesongin aikaan melko ruuhkaisia.

Pysäköinti tien päässä (Lieksa): Neitikoski (Neitikoskentie), Haapavitjan länsipuoli, Siikakoski (Siikakoskentie), Neitijärvi (Neitijärventie) ja Haapavitjan itäpuoli (Haapavitjantie). Pysäköinti tien varressa: Paasikoskentie, Lieksa.

4. Aakenustuntureiden maisemissa retkeillen

Aakenustunturit kuuluvat Pallas-Yllätunturin kansallispuistoon. Kesäaikaan Aakenuksella voi ihastella rakkakivikon peittämiä tunturien lakia ja rinteitä. Keväällä kuunnellaan tunturipurojen solinaa, ja syksyisin ihastellaan rinneruskaa. Talvella hankikannon kannattelemana pysyy parhaalla reitillä seurailemalla moottorikelkkailijoiden jälkiä.

Aakenus on juureltaan metsäinen tunturiluontoihme. Sen ympäri ja rinteillä sukkuloi monipuolinen polkuverkosto. Tunturi kohoaa korkeimmillaan 565 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Suosikkireittini Aakenuksella on Moloslaenkierros. Se on 11 kilometrin mittainen päiväretki. Totovaaran pysäköintialueelta lähdetään metsämaisemissa kohti Aakenustunturia. Reitin varrella voi tutustua sodan aikana maahan pudonneen saksalaisen Junkers-kuljetuskoneen jäänteisiin. Taukoa voi pitää Moloslehdon porokämpällä. Aakenukselta avautuvat maisemat ovat kiipeämisen arvoiset.

Ylläkseltä voi tehdä pidemmän retken kohden Aakenusta. Reittivaihtoehtoja on useita.

Ylläksen palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset. Kellokkaan luontokeskuksen näyttelyt ja maittava lounas kruunaavat retkipäivän. Alueella on paljon koiraystävällistä toimintaa ja majoitusmahdollisuuksia.

Tiet Ylläkselle ovat hyviä ja palvelut ovat monipuolisia ja kattavia. Sesonkien ruuhkaisuudesta kuitenkin pieni miinus.

Pysäköinti: Totovaara, Totovaarantie 165, Kittilä; Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Tunturintie 54, Äkäslompolo (Kolari).

5. Napapiirin retkeilyalue Rovaniemellä

Napapiirin retkeilyalue sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoiseen Rovaniemeltä, ja läheisyyteen pääsee myös bussilla. Karavaanareille on runsaasti parkkitilaa, ja reittejä löytyy monentasoisille retkeilijöille.

Matkaan pääsee joko Vikakönkään tai Vaattunkikönkään lähtöpaikoilta. Könkäiden polun reittiä voi pidentää lähtemällä liikkeelle Makialammen pysäköintipaikalta.

Vaattunkikönkään lähtöpaikalta reitti kulkee liikuntarajoitteisille soveltuvaa Könkäänsaaren luotopolkua pitkin. Alkupäässä ylitetään Raudanjoki ja sen sivuhaaroja parin sillan kautta. Joenylitysten jälkeen reitti kulkee perheen pienimmillekin soveltuvan Kasvi- ja sienipolun ohitse.

Ensimmäinen laavupaikka on Karhukumpu. Paikalla on nuotiopuuta ja välineet puun työstämiseen. Täältä voi suunnata myös Suoluontopolulle tai kierrellä Vaattunkikönkään lähimaastossa olevia lyhyempiä luontopolkuja.

Vaattunkilammelle on laavu, tulipaikka ja hyvä mahdollisuus uimiseen. Laavun jälkeen retkeilijät ohjataan Niittykulttuuripolulle. Polun vierestä löytyy hyvä yöpymispaikka Niittypirtti, jossa on tulisija ja pihapiirissä myös nuotiopaikka.

Heinäpelto suolla

Niittykulttuuripolulla olevaa suota hoidetaan edelleen niittämällä. Entisaikaan soiden niittäminen oli helpoin tapa hankkia heinää.

Niittypirtiltä on matkaa Vikakönkäälle viitisen kilometriä. Reitti kulkee Vaattunkivaaran kautta alas vanhoille tukinuittopaikoille. Vaaralle noustaessa korkeuseroa on yhteensä 80 metriä, joten huipulle pääseminen vaatii hyvää yleiskuntoa sekä kaksi- että nelijalkaisilta. Lisäksi reitti on paikoin kivinen ja voi olla sateella liukas. Vikakönkään päässä Könkäiden polulta on laavu ja lintutorni.

Retkeilyalueen reitit on merkitty selkeästi, ja reitin infotaulut on toteutettu kiinnostavalla tavalla.

Pysäköinti: Vaattunkiköngäs (kantatien numero 4 kautta), Rovaniemi; Vikaköngäs (kantatien numero 4 kautta), Rovaniemi.

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -maisematiet
• Suomen top 5 -luontotornit
• Suomen top 5 -kansallispuistot
• Suomen top 5 -järvi- ja meriladut
• Suomen top 5- talvikohteet
• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa