Esittelyssä Suomen top 5 -maisematiet

Tietokirjailija Pepe Forsberg on kierrellyt matkailuautollaan monenlaisissa luonto- ja virkistyskohteissa eri puolilla Suomea. Tämänkertaiseen top-listaansa hän on valinnut karavaanareille sopivia kauniita maisemareittejä.

Olen parissa vuodessa kiertänyt matkailuautollani Suomea ristiin rastiin matkan, joka yltäisi jo pariin kertaan maapallon ympäri. Kotimaa on pullollaan verkkokalvoille piirtyviä muistoja sekä onnen tunteita vatsanpohjaan välittäviä kokemuksia.

1. Pulkkilanharju on syystäkin Suomen kuvatuin

Tämän listauksen ensimmäinen sija kuljettaa karavaanarit Päijänteen aaltoja katsomaan. Karavaanarille Asikkalan ja Sysmän välinen seututie numero 314 (Pulkkilantie) edustaa kutsuvinta Suomea. Vääksyn kanavan ja Sysmän kauniin keskustan välille mahtuu ihastelluin osa Päijännettä.

Pulkkilanharjua on käytetty Asikkalan ja Sysmän välisenä kulkuväylänä jo 1500-luvulla. Jo tuolloin upeita näkymiä tarjoava harjujono on toiminut taukopaikkana luontoelämysten keskellä.

Pysähtymisalueita on harjun varrella useampia. Ravintola Reimari ja paikallinen kioski luontopolun alkupäässä palvelevat janoisia ja nälkäisimpiä matkailijoita.

Harjut muodostuivat, kun edellinen jääkausi menetti otettaan reilut kymmenentuhatta vuotta sitten. Jäätikön sisälle muodostuneet joet kuljettivat maa-ainesta. Supat puolestaan ilmestyivät, kun hiekkaan uponneet jäälohkareet sulivat jättäen jälkeensä kartion muotoisen painauman. Päijänteen harjuista kuuluisimmat ovat Pulkkilanharju sekä Kelventeen harjusaari. Näillä luonnonaarteilla riittää nähtävää. Kymmenet hiekkarannat ja laguunit ovat monessa mielenmaisemassa vierailun arvoisia paikkoja.

Vaikka harjut ovat pääosin mäntyvoittoisia, alueilla kasvaa lehtipuitakin. Lehtojen äänimaailma viserryskonsertteineen vie kulkijan matkalle luonnon omaan taide-elämykseen. Hetkessä on hyvä olla ja pysähtyä kuuntelemaan, mitä luonto haluaa meille kertoa.

Maisemat ovat hienot niin autosta kuin patikoiden retkeilyreiteillä. Päijänne on puhdasvetinen luontoparatiisi. Tästä syystä tässä vertailussa heltiää voiton varmistava ekstrapiste.

Pulkkilanharjun luontopolku

Pulkkilanharjun luontopolku esittelee jääkauden jälkiä kauniissa harjumaisemissa. Karisalmen sillan kupeesta (Pulkkilantie 95, Vääksy) lähtevä reitti on merkitty sinisillä maaliläiskillä. Reitillä mennään pääosin männikköisessä harjumaisemassa.

Alkutaipaleesta huomiona reitin kivikkoisuus, joka hidastaa kulkemista. Luontopolku itsessään on kaksi kilometriä pitkä, ja siihen liittyvä ympyräreitti kattaa loput reitin kokonaispituudesta.

Päijänteen kansallispuisto perustettiin vuonna 1993 suojelemaan Suomen toiseksi isoimman järven sylissä sijaitsevia noin viittäkymmentä saarta, järven muutamaa ranta-aluetta ja niiden luontoa. Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitsevan puiston pinta-ala on hieman reilut neljätoista neliökilometriä, kirkkaat ja puhtaat vesialueet rajautuvat kansallispuiston ulkopuolelle.

Kansallispuistoksi merkitty alue on vain pieni osa järven 1100 neliökilometrin kokonaispinta-alasta. 120 kilometriä pitkä ja pääosin 10–20 kilometriä leveä järvi on sisävesistöistämme myös syvin. Enimmillään 95 metriä siimaa pinnanvalle nielevä vesistö tarjoaa helpotusta hellepäiviin pääkaupunkiseudulle asti. Päijänne-tunneli on 120 kilometriä pitkä, ja sen kautta jaellaan vettä yli miljoonalle ihmiselle.

Tunneli alkaa Asikkalanselältä, ja Päijänteen vesi päätyy Vantaalle yhdeksän päivän virtaamisen lopputulemana.

Paikka: Pulkkilantie 95, Vääksy

2. Punkaharjun kauneus mykistää

Puruveden läpi seitsemän kilometrin mitalla sukkuloiva Punkaharju kuuluu kuntaliitoksen myötä Savonlinnaan. Matkaa oopperakaupungin keskustasta harjumaisemiin kertyy maanteitse kolmisenkymmentä kilometriä.

Parhaiten tätä luonnonihmettä pääsee katsastamaan huristelemalla valtatieltä numero 14 (Punkaharjuntie) kohden pienempää tietä numero 4792 (Harjutie).

Punkaharjun upea ilmestys on virallinen kansallismaisemamme. Eikä syyttä. Joka ikinen kerta harjun läpi ohjailtaessa mieli mykistyy luonnon edessä. Harjumaisemat yhdistettynä kimmeltävään järveen käskevät ottamaan kameran esiin lomamuistoja varten. Tämä on paikka, jossa haluaa pysähtyä pitempääkin taukoa varten. Punkaharjun luonnonsuojelualue tarjoaa elämyksiä retkeilyreiteillään, ja Puruveden aalloillekin on mahdollista mennä viettämään järvipäivää maisemia muistikortille ikuistaen.

Harjut, kuten Punkaharjukin, syntyivät viimeisimmän jääkauden eli Veikselin aikana noin 10 000 vuotta sitten. Jäätikköjoet kuljettivat tuolloin kivimassoja keräten niitä vesivirtojen pohjalle pitkiksi rykelmiksi, joista jäiden sulettua muodostui harjujonoja.

Kivikautiset esi-isämme vaeltelivat alueella 4 000–6 000 vuotta sitten. Turistit löysivät Punkaharjun parisataa vuotta sitten. Alueella on myös sotaisampaa historiaa.

Monipuolinen historiakohde palvelee kaiken ikäisiä liikkujia. Sijainti Savonlinnan vieressä tukee kattavia paikallisia palpalveluita. Salpalinjaan ja harjumaisemiin voi tutustua esimerkiksi meloen ja maastopyörällä.

Punkaharjulla kannattaa pysähtyä nauttien paikallisten yrittäjien tarjoamista aktiviteeteista. Kylpyläloma, melonta ja maastopyöräily ovat hyviä tapoja nauttia luonnonihmeen vieraanvaraisuudesta. Hyvä ruoka ja juoma kruunaavat päivän. Ja etsivä löytää alueelta majoitusvaihtoehtoja yllin kyllin.

Paikka: Harjutie (nro 4792) ja Punkaharjuntie (valtatie 14)

3. Sininen tie kulkee läpi lakeuksien

Siniseksi tieksi kutsutaan matkailutietä, joka vie Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta aina Venäjälle saakka. Suomen osuuksista ehdoton suosikkini on Valtatie 16:n osuus Pohjanmaan joki-, järvi- ja maalaismaisemissa.

Kyyjärven, Alajärven ja Seinäjoen kautta mutkittelevan tien tarjoamat näkymät vaihtelevat ja kertovat tarinaa kansallispelimme pesäpallon kehityksestä aktiivisissa pohjalaisissa pitäjissä. Yritteliäisyys näkyy maatalojen pihoissa komeilevina halleina ja keksintöinä, joita tarkkasilmäiset bongaavat lakeuksilla liikuttaessa.

Lakeudeksi kutsutaan peltomaisemaa, joka jatkuu silmän kantamattomiin. Karavaanarille suora tie tarkoittaa myös hermojen lepuutusta ratin takana. Ihasteltavaa riittää kotieläinten kuten lehmien ja lampaiden laiduntaessa maantien vierellä.

Järvimaisemista piipahdus Alajärvellä pesäpallopelissä antaa mahdollisuuden tutustua kaupungin nimessä komeilevaan kalapaikkaan. Kuluvana kesänä satuin onnekkaasti paikalle lämminhenkisen kyläjuhlan Rokulipäivien aikoihin. Pohjalainen vieraanvaraisuus ja luonto tekivät vaikutuksen. Pienenä vinkkinä on etsiytyä maantieltä alajärveläisen luontokohteen Pyhävuoren huipulle. Samalla voi tutustua tunnetun meteoriitin aiheuttaman Lappajärven ja viereisen Vimpelin karavaanaripalveluihin.

Maatilamajoitusten aarreaitta tuo maatalouden historian lähelle karavaanarin rattia. Ja tieltä numero 16 löytyy karavaanareille kaikkea. Sesonkiaikaan kannattaa soittaa maatilamajoituksiin ennakkovarauksia.

Paikka: Valtatie 16, Kyyjärvi–Alajärvi–Seinäjoki

4. Hangosta Tvärminneen pitkin merenrantaa

Hanko on eteläisintä osaa Manner-Suomessa. Pitsihuviloita rannan tuntumaan kerännyt kaupunki on perinteikäs ja kuvankaunis rantaparatiisi. Vuonna 1874 perustetun historiallisen kaupungin rajojen sisälle mahtuu peräti 30 kilometriä hiekkaisia rantoja. Lukuisat luontopolut ja legendaarinen Silversandin leirintäalue tekevät Suomen eteläkärjestä houkuttelevan karavaanarikohteen.

Yleisimmillään Hankoon suuntaavat kuljettavat menopeliään maantietä numero 25 pitkin. Hankoon saavuttaessa, tai sieltä poistuttaessa, voi kuitenkin tehdä maisemallisen ratkaisun, joka ei jälkeenpäin kaduta. Hangosta suunnataan ensin Täktomintielle ihastellen toinen toistaan koristeellisempia vanhoja rantahuviloita.

Merimaisemia voi pysähtyä katselemaan useammassakin kahvilassa, joista Neljän tuulen tupa lienee kuuluisin.

Täktomin kylän jälkeen tie muuttuu Tvärminnentieksi kohdalla, jossa voi tehdä pysähdyksen Högholmenin luontopolulla.

Merelliset maisemat ovat mykistävän hienoja kauttaaltaan matkalla Tvärminneen.

Dyynimuodostelmat ja karut kuivat mäntykankaat vievät karavaanaria kohden Helsingin yliopiston merellistä tutkimusasemaa Tvärminnessä. Lounastauon jälkeen armeijan ampuma-alue Syndalenissa ja Lappohjan merellinen luonto tekevät matkanteosta yhä mielenkiintoisempaa. Merellinen rantatie palaa maantielle numero 25 lähellä Tammisaaren kaupunkia.

Högholmenin ja Plagen Beachin näkymät ovat silmiä hivelevää katseltavaa. Merimaisemat hiekkarantoineen yhdistettynä ulapan helmeilevällä pinnalla kelluviin vesilintuihin kannustavat ottamaan kiikarit esiin.

Paikka: Täktomintie–Tvärminnentie

5. Kilpisjärvelle erilaisiin maisemiin

Viides sija tässä listauksessa myönnetään Käsivarrentielle. Upeista tunturimaisemistaan tuttu valtaväylä esittelee pohjoisina huipennuksinaan kaksi Suomen ehkä kauneinta tunturia, Pikku-Mallan ja Saanatunturin.

Tien pohjoinen osa on mykistävän kaunis rinnesoineen tunturisiluettien ja rajajokitunnelman ruokkimana.

Perillä odottaa kuvankaunis Kilpisjärvi palveluineen. Tien varrelle osuus Suomen maanteiden korkein kohta. Muotkatakalla on korkeutta reilut 565 metriä merenpinnasta. Lapin sodan viimeisten tykinlaukausten tiedetään ammutun Muotkatakan alueella.

Kilpisjärventien värimaailma on mykistävimmillään ruska-aikaan. Tunturivarpujen ja kitukasvuisten puiden sekä pensaiden syvät syysvärit tulevat nimenomaan käsivarressa mieleenpainuvasti esiin.

Kilpisjärven seikkailua varten kannattaa kysyä palvelujen saatavuutta paikalliselta biologiselta asemalta. Majoitus on kohtuuhintaista, ja tarvittaessa aseman kanssa voi sopia rantasaunan vuokrauksesta sekä ruokailuista. Karavaanareille löytyy monipuolisesti vaihtoehtoja. Paikallinen luontokeskus on näistä kattavin, ja sieltä on sijainnin puolesta mainiot puitteet reiteille siirtymiseen. Kilpisjärven aalloilla voi tehdä veneretken kolmen valtakunnan rajapyykille.

Kilpisjärven tarjoamat palvelut karavaanareille ovat kattavat, mutta sesonkiaikaan tämä saattaa tuntua hinnoissa.

Paikka: Valtatie 21, Käsivarrentie

Bonusvinkki: Nuorgamista Karigasniemelle

Bonuksena päädymme pohjoiseen kuvankauniille Nuorgam–Utsjoki–Karigasniemi-tielle. Tämän väylän ehdoton kiintopiste on Norjan puolella Tenojoen vieressä ylväänä kohoava Rastigaisa-tunturi.

Tenojokilaaksoa välillä ylempää ja välillä alempaa esittelevä maantie 970/E6 yllättää tarjoamalla hitaasti kiiruhtaen etenevälle karavaanarille Pahtavaaran näköalatasanteen hienot maisemat.

Vasta vuonna 1983 rakennetun tien muistoksi on paikan päälle istutettu Mauno Koiviston mukaan nimetty Maunon kivi. Tuolloinen tasavallan presidentti katkaisi tenonveneen kahtia tien vihkijäisissä.

Nuorgamista Karigasniemeen vievä pohjoinen väylämme on kokonaisuudessaan 148 kilometriä pitkä. Maantie 970 seurailee Tenojoen mutkia ja suoria rantapenkereeltä käsin.

Utsjoella on kolme pyhää Ailigastunturia, joista komeimmat näkymät tarjoaa Nuvvuksen kylässä sijaitseva katseenvangitsija.

Sen päälle kivunnut palkitaan todella näyttävällä näkymällä Tenojokilaaksoon. Kaksi muuta Ailigasta sijaitsevat Utsjoen kirkonkylällä ja Karigasniemellä.

Tie houkuttelee vuoden ympäri. Revontuliretket talvisen Utsjoen huomassa ovat kasvattaneet suosiotaan. Syksyn väriloisto ja keväinen purojen villi virtaus tien vierellä huipentuu kesäiseen keskiyön aurinkoon. Vaikka etelän ihmisille matka tien valloitukseen onkin pitkä, se kannattaa.

Utsjoelta löytyvät täydet palvelut karavaanareille. Veneretket Tenolla ovat plussaa. Palveluita on ja parkkitilaa löytyy neljän tähden arvoisesti, ja hyvät tiet vievät perille asti.

Paikka: Maantie 970/E6 Nuorgam, Utsjoki–Utsjoen kirkonkylä–Karigasniemi, Utsjoki

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset: