Esittelyssä Suomen top 5 -kansallispuistot

Tietokirjailija Pepe Forsberg on valinnut tämän kertaiseen top-listaansa karavaanareille sopivia kansallispuistoja.

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet vahvassa kasvussa. Palvelurakenne on monin paikoin parantunut myös karavaanareiden näkövinkkelistä.

1. Urho Kekkosen kansallispuiston monet ulottuvuudet, Inari

Urho Kekkosen kansallispuisto on osa Koilliskairana tunnettua seutua, johon kuuluvat myös Sompion luonnonpuisto ja Kemihaaran erämaa-alue. Laajalle levittäytyvän puiston alueelle mahtuu jokia, kuruja, luonnonmetsiä, aapasoita, tunturikoivikoita ja -kankaita.

Puiston tuntumassa sijaitseva Saariselän–Kiilopään matkailualue tarjoaa majoituspalveluita, hoidettuja latu- ja polkuverkostoja sekä mahdollisuuksia helppoihin päiväretkiin. Pidemmillä vaelluksilla alku- tai loppupisteenä on monesti kaukainen Raja-Jooseppi tai Nuorttin erämaa ihmeineen.

Kansallispuiston alueella matkapuhelinten kuuluvuudessa on katvealueita, ja muuallakin kuuluvuus voi olla heikko. Parhaiten yhteyden saa tunturien huipuilla sekä avarilla suoalueilla. Merkittyjen reittien ulkopuolella pitää osata käyttää karttaa ja kompassia, sillä poluilla ei ole reittimerkintöjä.

Puiston tupaverkosto on hyvin kattava, ja tuvalta toiselle yleensä johtavat selkeät polut. Kämpät tarjoavat sopivan alkukantaisia mukavuuksia.

Puiston arvokas luonto

Norjan rajan sulkemisen ja suurporonhoidon seurauksena alueen jäkäliköt ja tunturikoivikot ovat melkoisen kulutuksen alaisina. Moninkertaistuneet retkeilijämäärät vaikuttavat nekin paikallisesti. Venäjän puoleisella Saariselällä porot eivät ole laiduntaneet vuosikymmeniin, ja siellä saakin ihastella valkeana hohtavaa poronjäkälikköä.

Kansallispuiston tunturimaisemat ovat pysäyttävät. Retkeilyreitit ovat kattavat ja selkeästi opastetut. Maisemalliset väylät palkitsevat jokaisella askeleella.

E63-tien vieressä on Tankavaaran kullanhuuhdontakylä. Hyvät parkkialueet ja majoitusmahdollisuudet houkuttelevat tutustumaan UKK-puistoon tätä kautta.

Sodankylän ja Inarin rajalla sijaitseva Kiilopää on retkeilijän unelmakohde. Kiilopään tunturihotellilta pääsee kansallispuiston monipuolisille retkeilyreiteille. Hotellin tarjontaan kuuluu majoituspalveluiden lisäksi välinevuokrausta, ravintola ja caravan-paikkoja.

Saariselän valloitus on hyvä aloittaa Metsähallituksen ylläpitämästä luontokeskus Kiehisestä. Reiteille mennään kävellen, mutta upean Kaunispäätunturin laelle voi ajaa myös asvalttitietä.

Pysäköinti: Saariselän palvelupiste Kiehinen, Lutontie 16, Saariselkä

2. Oulangan kuvankauniit maisemat

Oulanka on koko Karhunkierroksen mitalta maisemia tarjoileva luontoihme. Oulangan kansallispuistoa halkova Oulankajoki saa alkunsa pohjoisesta, Sallan suoalueiden vesistä. Oulankajoen koskista Kiutakönkään villi virta sijaitsee Oulangan luontokeskuksen läheisyydessä. Siellä on helppo vierailla kaikkina vuodenaikoina.

Taivalköngäs on samaisen luonnonihmeen toiseksi suurin koski, vaikeampi saavuttaa, mutta kaiken vaivan arvoinen. Oulankaa kutsutaankin syystä virtaavien vesien kansallispuistoksi. Rukan läheisyys kuuluisan Karhunkierroksen päätepisteenä monipuolistaa ja mahdollistaa teiden ritarille stressittömän loman.

Oulangan tunnukseksi on valittu osuvasti herkänkaunis neidonkenkä. Harvinaista kasvia tavataan Oulangassa jopa runsaslukuisena.

Luontokeskukselta löytyy välinevuokrausta, neuvontaa ja kaiken kukkuraksi vielä pyöräreitti. Karhunkierroksen päätepisteen Rukan mahdollisuudet tarjoavat harrastelistalle laskettelun ja alamäkiajon oheen monia muitakin lajeja.

Sijainti itärajan vieressä on monesta Suomen kolkasta katsottuna pienen matkaponnistuksen takana. Tiet ovat kyllä ajettavia.

Pysäköinti: Oulangan luontokeskus, Liikasenvaarantie 132, Kuusamo

3. Etelään lomalle, Espoon Nuuksio hurmaa karavaanarin

Vuonna 1994 perustettu Nuuksion kansallispuisto on eteläisen Suomen merkittävin metsäluonnon suojelualue vaihtelevine luontotyyppeineen ja pienilmastoineen.

55 neliökilometrin suuruinen alue sijaitsee Uudellamaalla, Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien kainalossa. Nuuksion nimi tulee saamenkielisestä sanasta Noux, joka tarkoittaa laulujoutsenta.

Etelän lomakohteena vanha metsä on lajirikas ja kaunis. Nuuksion metsät ovat yllättävän laajat, joten poluilla kannattaa pysytellä. Reittejä on moneen makuun. Kanootit ja sup-laudat soveltuvat Nuuksiossa virkistäytyjille.

Luontopalveluja kaupunkien kainalossa

Kansallispuisto sijaitsee vilkasliikenteisen Turun moottoritien ja Kehä III:n läheisyydessä. Ympäristöstä löytyy useita palveluntarjoajia.

Aurora Nuuksio -majatalo Nuuksion Kattilassa palvelee eränkävijöitä kansallispuiston ytimessä. Pihamaalta pääsee siihen puiston osaan, missä todennäköisimmin näkee merkkejä karhun, ilveksen tai susien vierailusta. Majatalon yhteydessä on tarjolla myös eräopaspalveluita.

Suomen luontokeskus Haltiasta löytyy tietoa kaikista Suomen 40 kansallispuistosta. Sotkan munasta ja Kalevalasta inspiraation saaneesta puisesta rakennuksesta voi kysyä neuvoa tai pysähtyä hetkeksi kahvittelemaan tai lounaalle.

Kansallispuiston reiteille pääsee luontokeskuksen välittömästä läheisyydestä. Haltiassa on myös näyttelyitä ja elokuvaesityksiä osana kattavaa palvelukokonaisuutta.

Karavaanareille löytyvät hyvät pysäköintialueet koko Nuuksion mitalta. Sähkötolppia kannattaa kysellä Hotelli Nuuksion suunnalta. Nuuksion kansallispuiston ympärillä on erinomainen tiestö. Kansallispuiston tiet ovat osin metsäautoteitä.

Pysäköinti: Hotelli Nuuksio, Naruportintie 68, Espoo

4. Elämyksellinen Salamajärvi yllättää

Salamajärven salomailla kevätluonto haastaa aistit purojen solinassa ja luonnon loistossa. Karavaanareita odottavat täydet palvelut. Salamajärven luontotupa tarjoaa septitankin tyhjennystä ainoana kohteena sadan kilometrin säteellä.

Laakean ja karun Suomenselän korkeuserot jäävät useimmiten vajaaseen pariin kymmeneen metriin. Tällaisella paikoilla vesien virtaamat ovat vähäisiä ja laajat suoalueet yleisiä.

Salamajärven historialliset eränkäyntivaiheet ulottuvat jopa kivikaudelle saakka. Pyyntitukikohdan jäänteet Vähä-Valvatin rannalla Jääksniemessä tuovat vanhat eränkäyntiajat konkreettisina eteemme.

Alueen erikoisuus on palautusistutettu metsäpeura. Myös monet linnut viihtyvät näissä maisemissa.

Suomaat vedenjakajina

Vedenjakajana toimivan alueen suomaat ovat laajoja ja mykistävät rauhanomaisella kauneudellaan. Soista merkittävin on Heikinjärvenneva, jonka reunalla voi tarkkailla kahlaajien touhuja. Suokukon, valkoviklon, liron ja jänkäkurpan bongaaminen on hyvinkin mahdollista. Kurjet ja laulujoutsenet kuulee ja huomaa retkeiltäessä kesäaamuna kansallispuiston uumenissa.

Koirasalmesta löytyy harrastajille, kuten kalastajille, kohdekohtaisia lupia. Luontotuvalta saa myös tietoa kalansaaliista ja välinevuokrauksesta. Jokamiehenoikeudella voi pilkkiä kansallispuiston sisällä sijaitsevista lammista ja järvistä. Eväshetki laavulla ja avantouinti Koirasalmen vuokrasaunalla kruunaavat päivän. Laavuverkosto kansallispuiston ytimessä on kattava.

Salamajärven palvelut sähköpaikkoineen ovat täydelliset. Loppumatkasta on hieman hiekkatietä.

Pysäköinti: Koirasalmentie 1220, Kivijärvi

5. Repovedellä kuulet kaakkurien huutavan

Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa – Mäntyharjun ja Kouvolan kuntien alueilla – sijaitsee vuonna 2003 perustettu Repoveden kansallispuisto.

Mäntymetsien, soiden, huimien korkeuserojen ja monipuolisten vesistöjen kiehtovassa maailmassa on helppo uppoutua olemaan, kokemaan ja aistimaan ympäristöään.

Aivan kuten entisaikojen samoojat, voi tämän päivän retkeilijä kiivetä ylös kallioille ihailemaan samoja lähes ikiaikaisia ja jylhiä maisemia.

Kivikautisia ihmeitä

Vuonna 1987 rakennettu Lapinsalmen sillan ylittäminen saattaa tutisuttaa. Olhavanlammesta nousee pystysuora kallioseinämä päätä huimaavaan viidenkymmenen metrin korkeuteen. Olhavalta löytyy myös kivikautinen kalliomaalaus.

Läheinen Verlan maailmanperintökohde, laaja parkkialue, kioskipalvelut ja Kouvolan läheisyys lyövät alkutahdit luontolomalle.

Kouvolan matkakeskukselta (Hallituskatu 3) kulkee kaksi bussia kohti Repovettä. Tarkemmat tiedot bussivuoroista saa Kouvolan matkakeskukselta tai verkosta VisitKouvolan sivuilta.

Orilammelta kulkee kansallispuistoon vesibussi. M/S Tuuletar kiertää Repovedelle Suomen Kultareittiä pitkin. Alueella toimii myös venetaksipalvelu.

Liikehdintää öiseen aikaan

Repovedellä ketun lisäksi tallustaa muun muassa karhu ja ilves. Öiseen aikaan liikkeelle lähtevä, patalappua muistuttava lentävä olento osoittautuu liito-oravaksi. Vesistöissä lutraavan saukon lisäksi alueelle on majoittunut kanadanmajava. Kaakkurin kohtalokkaiden huudahdusten lisäksi alueella voi tavata myös esimerkiksi kalasääsken, idänuunilinnun, pikkusiepon, huuhkajan ja korpin.

Jopa puolet Repoveden metsien pinta-alasta on puhdasta männikköä, mutta kuuset ja koivutkin näyttäytyvät kyllä säännöllisesti. Alueella esiintyy myös lehtoneidonvaippaa ja kangasvuokkoa.

Palveluissa on toivomista, joten harkinnan arvoinen idea on etsiä karavaanin paikka Kouvolasta tai Mäntyharjulta ja edetä kansallispuistoon bussilla.

Pysäköinti: Riippusillantie 55, Kouvola

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.