Esittelyssä Suomen top 5 -talvikohteet

Tietokirjailija Pepe Forsberg on kierrellyt matkailuautollaan monenlaisissa luonto- ja virkistyskohteissa eri puolilla Suomea. Tämänkertaiseen top-listaansa hän on valinnut erikoisempia talvisia kohteita.

Karavaanimatkailu avartaa myös vuoden kylmempinä kuukausina. Kukapa haluaisi tuijotella kattoa kerrostalokolmion sohvan pohjalta, kun tarjolla on tykkylumiveistoksia, jäämonumentteja ja höyryäviä hetkiä jään ryskyessä riitteisellä merenlahdella? Vastaus: ei kukaan. Osaan näistä luonnonmonumenteista vaikuttaa ihmisen läsnäolo.

Otetaanpa selvää siitä, minne karavaanareiden kannattaa suunnata kurkistamaan talven ihmemaahan tehtyjä keksintöjä ja taideteoksia. Tällä kertaa kohteiksi valikoituivat lumilinnat, jäähotellit ja liukumäet. Luvassa on jopa napakelkkailua.

1. Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo, Kemi

Ensimmäinen sija talviselle jäähdyttelyhetkelle menee ansaitusti Kemiin. Paikallinen vetonaula, Lumilinna, rakennettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Eri teemoilla varustetusta talvisesta monumentista on tullut Lapin alueella merkittävä matkailuvaltti.

Vuonna 2019 Lumilinnan alueella varustettiin hotellirakennukseen ympärivuotinen viileämmän matkailuelämyksen Snow Experience 365 -elämystila. Palveluja löytyy ravintolapaketeista viilennyselämyksiin ja hikikarpaloihin saunan lauteilla. Hotellivarauksen yhteyteen voi sovittaa talvisen luonnonkaunista ja kiinnostavaa historiallista nähtävää. Maisemissa on sopivasti jäätä, lunta ja merellistä idylliä. Koko Perämeren alue on kauttaaltaan kuvankaunista, joten kamera kannattaa ottaa mukaan.

Monipuolinen, veden eri olomuotoja esittelevä kohde palvelee kaikkina vuodenaikoina. Tornion läheisyys ja naapurimaan raja antavat mahdollisuuden toteuttaa päiväretkiä. Sellaiselle kannattaa suunnata esimerkiksi Alkunkarinlahden luontopoluille Tornion Puuluotoon, ja kesällä on mukava tehdä veneretkiä Perämeren kansallispuistossa.

Jäänmurtaja Sampon kyytiin

Kylmempien kuukausien vierailut Kemiin voivat tarjota jäätä vasten kolisevaa terästä. Kun varaa huonetta Lumilinnan maisemiin, samalla kannattaa kysellä lisämausteeksi arktista tunnelmaa. Tätä tarjoaa risteilyelämys jäänmurtaja Sampon kannella. Jään murskajaisia Perämerelle katsomaan haluavat voivat varata paikkansa huikean kokemuksen parissa suuntaamalla sukkulabussilla Lumilinnan pihamaalta tällä hetkellä rakennustyömaaksi muunnetulle Kemin satama-alueelle.

Talvisin Perämerelle ovat tyypillisiä saarten liepeisiin ja avomerelle pakkautuvat ahtojäät. Varsinaisista jäänmurtajatehtävistä jo eläkkeellä oleva, Ajoksen satamasta lähtevä Sampo on seikkailuillaan nähnyt hallien ja itämerennorppien paistattelevan päivää Perämeren jäällä. Sampo on suosittu vierailukohde, jota voi käydä katsomassa myös kesäisin.

Talviselle risteilytuokiolle suuntaava karavaanari löytää paljon tutkittavaa. Lähes 75 metriä pitkä ja reilut 17 metriä leveä jääjahti kätkee sisäänsä kolme ravintolaa. Asiakaspaikkoja on kaikkiaan 185 niin aamupäivän kuin iltapäivän risteilyille. Grogilasin jäät saavat mahdollisesti kyytiä karavaanin ollessa parkissa Lumilinnan pihamaalla.

Historiallinen 1960 Helsingissä valmistettu jäänmurtaja Sampo tarjoaa oivat puitteet rentouttavaan hetkeen ahtojään keskellä.

Erikoinen ekosysteemi

Perämeren erityispiirre on vähäsuolainen vesi. Veden suolapitoisuus on vain reilu kymmenys siitä, mitä se on Itämeren eteläosissa. Joet tuovat mereen paljon vettä, ja tämä luonnonvoima luo paikallisesti erikoisen ekosysteemin. Perämeren ainutlaatuisissa olosuhteissa pärjäävät vain tietyt makean veden ja suolaisen veden lajit. Merenpinnan alla viihtyvät muun muassa ahven, made, siika ja muikku. Kalastusrajoituksia pidetään yllä harjuksen, lohen, taimenen ja kuhan osalta.

Perämerellä on kartoitettu meriluontoa Suomen ja Ruotsin yhteistyönä ja pyritty saamaan tietoa, jonka avulla turvata ekosysteemien toimintaa. Tutkimustiedon avulla voidaan paremmin suunnitella missä, milloin ja minkälaista ihmistoimintaa eri alueilla kannattaa suosia tai välttää. Päiväretkeily kahden kansallispuiston maisemissa kannattaa.

Kemissä on kaikkea. Lumilinna tarjoaa kattavat palvelut karavaanareille. Ruuhka-aikoina moni suuntaa Pohjoisen Tornioon ja etelämmäs Simoon etsimään rauhaisampaa pysäköintiruutua. Hyvät tiet vievät perille saakka, ja etsivä löytää alueelta majoitusvaihtoehtoja yllin kyllin.

Pysäköinti: Lumilinnankatu 15A, 94100 Kemi

Kemi.fi

  • Ihmemaa: *****
  • Maisemat: ****
  • Palvelut: ****
  • Saavutettavuus: *****
  • Karavaanarikohde: *****
  • Pisteet: 23

2. Jääkarusellista Suomen muotoiselle jäälautalle, Lappajärven seutu

78 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin synnyttämä Lappajärvi on tullut viime talvesta lähtien tunnetuksi erikoisten talvitapahtumien esittelypaikkana.

Kolmen kunnanjohtajan avustuksella keksijä Janne Käpylehto onnistui virittämään Lappajärven jäälle maailman isoimman jääkarusellin. Läpimittaa jäämassiiville kertyi 310,78 metriä ja sen ympärysmitaksi laskettiin yli 975 metriä. Karusellin massa oli arviolta 30 miljoonaa kiloa. MM-jääkarusellin sisälle sijoitettiin telttasauna, palju ja jääveistoksia.

Pohjalaista yrittelijäisyyttä huokuva tempaus toi valtavasti huomiota Lappajärven ympäryskunnille. Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kunnanisät olivat aiemminkin yllättäneet, sillä he esimerkiksi pitivät kokouksen kiertämällä yhteen soittoon 76 kilometriä apostolinkyydillä Lappajärven ympäri.

Jääkarusellitempauksen jälkeen kolmikko ajeli jäiden lähdön aikoihin Suomen muotoisella moottoroidulla jäälautalla kymmenessä tunnissa Lappajärven halki. Ideoita on riittänyt.

Lisää uskomattomia ideoita

Tulevana talvena pohjalaista periksiantamattomuutta esittelevä hanke aiotaan viedä uudelle tasolle. Suunnitteilla on nimittäin peräti kilometrin halkaisijaltaan oleva jääkaruselli, jonka keskiöön sijoitetaan saunakylä, ravintoloita ja valoteoksia. Käpylehdon ohjauksessa tapahtumasta on muodostumassa karnevaali, jonka ytimessä ei mennä ihan verkkaisimman napakelkan vauhtia. Edellinen karusellikierros kesti noin kaksi tuntia ja nyt halkaisija lähes kolminkertaistetaan.

Lappajärvi on ehkä tänä vuonna saamassa Unescon Geopark-statuksen, joka esittelee seitsemän läheisen kunnan luontokohteita erikoisten maaperän muotojen ja kivilajien kautta. Lappajärven hotelli Kivitipussa on vierailijoille nähtävillä meteoriittinäyttely.

Talven aktiviteeteista maininnan ansaitsevat Lakiksen laskettelumahdollisuudet Vimpelissä, alueen hiihtoreitit sekä pilkkijakkaroiden sovittaminen isolle Lappajärven jäälle, vaikka jääkarusellin lähituntumaan.

Upea kotimainen järviluonto ansaitsee täydet viisi tähteä. Lappajärven ympäristöstä löytyvät täydet palvelut karavaanareille. Hotelli Kivitippu toimii alueellisesti veturina moninaisille tapahtumille.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta ajoittainen auraustilanne pikkukunnissa saattaa hidastaa karavaanin kulkua. Palveluita on, ja parkkitilaa löytyy neljän tähden arvoisesti.

Pysäköinti: Nykäläntie 137, Lappajärvi

Kraatterijarvigeopark.fi

  • Ihmemaa: *****
  • Maisemat: *****
  • Palvelut: ****
  • Saavutettavuus: ****
  • Karavaanarikohde: ****
  • Pisteet: 22

3. Liukumäkeen Muumijääluolassa, Leppävirta

55 kilometrin päässä Kuopiosta sijaitsevalla Leppävirralla on sylissään ihmeellinen ja etenkin lapsiperheitä kiinnostava nähtävyys: Sport & Spa Hotel Vesileppiksen Muumi-jääluola.

Seikkailu alkaa hotellin aulasta. Siitä laskeudutaan 30 metriä alas erikoiseen tilaan, josta löytyy jääliukumäki, jääveistosnäyttely ja napakelkka. Talviurheilun ystäville paikka tarjoilee maailman pisimmän kallioon rakennetun hiihtoputken. Husky-ajelut, jääveistoskoulu ja potkukelkkailu pimeään luolaan ovat piste iin päälle.

Jääveistosnäyttelyssä jään sinertävyys ihastuttaa. Kaikki on tehty huolella. Jäihin käytetty vesi on peräisin Pallas-Yllätunturin kansallispuiston kupeesta Lainiojoelta. Lainio Snow Villagessa nimittäin nostetaan maailman kirkkainta jääveistosjäätä. Luonnonjäästä tehty veistos alkaa loistaa, kun siihen ohjataan valoa. Syynä on pikkuiset ilmakuplat jään sisällä, jotka antavat veistoksille hyvin persoonallisen sävyn.

Hiihtämään pääsee ympäri vuoden

Jääluolasta löytyvän hiihtoputken reitillä on pituutta 1,1 kilometriä, ja siellä voi sivakoida vuoden jokaisena päivänä niin vapaalla kuin perinteisellä tyylillä. Hikisen sauvanheilutteluhetken jälkeen pääsee halutessaan kylpylään rentoutumaan.

Leppävirralla on monipuoliset mahdollisuudet liikkua, ja sen luonto on Orinoron rotkon alueella vanhan metsän, mykistävien kallioiden ja laajojen postikorttimaisemien kainalossa parhaimmillaan – vierailulle siis vahva suositus. Leppävirralta löytyy karavaanareille kaikkea, ja Vesileppiksen pihamaalla on sähkötolpalliset pysäköintipaikat.

Leppävirralle tiet ovat hyvät perille saakka. Sesonkiaikaan on syytä soittaa ennakkovarauksia karavaanaripalveluiden osalta. Kuopioonkin kannattaa eksyä.

Pysäköinti: Vokkolantie 1, Leppävirta

Vesileppis.fi, Icecave.fi

  • Ihmemaa: *****
  • Maisemat: *****
  • Palvelut: ****
  • Saavutettavuus: ****
  • Karavaanarikohde: ****
  • Pisteet: 22

4. Tunturitaidetta koko perheelle, Kiilopää

Sodankylän ja Inarin rajalla sijaitseva Kiilopää on retkeilijän unelmakohde, suojainen luontoihme. Upeiden tunturimaisemien kainalossa viihtyvät perhelomaa viettävät karavaanarit. Kiilopäällä näkymät ovat silmiä hivelevää katseltavaa. Kiilopään huipulta avautuva panoraama kertoo erämaidemme laajuudesta. Kiikareilla saa luodattua näkymää vielä Kiilopään tunturihotellin lumiveistoksiin.

Kiilopään tunturihotellilta pääsee kansallispuiston monipuolisille retkeilyreiteille. Hotellin tarjontaan kuuluu majoituspalveluiden lisäksi välinevuokrausta ja ravintola. Hotellin läheisyydessä on nuotiopaikkoja ja kota tulisteluhetkiin sekä leirintäalue sähköpaikkoineen.

Hotellin pihapiiri on houkutellut vuosi toisensa jälkeen lumiveistosten tekijöitä. Lumiukkoja porkkananenineen ja kaulaliinoineen voivat toki tehdä kaikki Urho Kekkosen kansallispuiston talvimaisemia ihailemaan tulleet karavaanarit.

Tutustu tuntureiden lintuihin ja luontoon

Kiilopään rinteellä kasvavien pienten kiilopäänkoivujen ja muutaman havupuun asuina koreilee lumikinoksia, joiden muodoista voi ottaa vaikutteita omaa lumista taideteosta varten. Tampattu reitti Kiilopään huipulle mahdollistaa tunturiluonnon muotojen ja elämän ihastelun rinnenousun ohessa.

Tunturilintuihin tutustuttava Kiirunapolku nousee ensin Kiilopään laelle. Huipulta aukeaa näkymät kansallispuiston itä- ja pohjoisosiin. Etelään katsoessa avautuu näkymä kohti Nattastuntureita ja Sompion luonnonpuistoa. Rengasreitin luontotaulut kertovat alueen karuhkosta luonnosta ja siellä viihtyvistä lajeista. Sopulien vaellusaikataulu, riekon äänet ja erikoinen kiilopäänkoivu pitävät koko kuuden kilometrin lenkin mielenkiintoisena.

Kiilopään palvelut ovat karavaanareiden kannalta kattavat. Saariselän läheisyys kutkuttaa käymään päiväretkellä myös naapurituntureiden puolella.

Tiet Kiilopäälle ovat hyviä ja perillä palvelut monipuolisia sekä kattavia. Tunturisää voi aiheuttaa haasteita, joita voi ennakoida tutkimalla säätietoja. Valtatie E75:n ruuhkaisuudesta tulee kuitenkin pieni miinus.

Pysäköinti: Kiilopääntie 620, Saariselkä

Kiilopaa.fi

  • Ihmemaa: ****
  • Maisemat: ****
  • Palvelut: *****
  • Saavutettavuus: ****
  • Karavaanarikohde: ****
  • Pisteet: 21

5. Talvilinna Saimaan norppineen ja liukumäkineen, Lappeenranta

Lappeenrannassa aiemmin hiekkalinnoista tunnetun Linnoitusniemen kärkeen aletaan rakentaa tammikuussa 2022 lumilinnaa. Oikeammin Talvilinna-nimeä kantava hankesuunnitelma käsittää ison lumiveistoksen ja neljä liukumäkeä.

Linnakokonaisuuden huipulle veistetään iso Saimaannorppa, jonka juurelta hurjapäät aloittavat liukunsa kohden linnan pohjukkaa. Teokselle on jo nimetty veistäjät: Jarno Rossi ja Roope Kojo. Lumilinnan on tarkoitus olla avoinna maaliskuun loppuun saakka.

Viimeisin jääkausi ei vaikuttanut Suomessa ainoastaan maanmuotoihin, kohoamisilmiöön, tai maa-ainekseen. Se jätti saarroksiin Suomen isoimpaan vesialtaaseen Saimaaseen pienen sympaattisen veijarin. Nappisilmäinen norppa nimittäin eristäytyi samansukuisista serkuistaan 8 000 vuotta sitten jääkauden lopulla jäiden vetäydyttyä Suomineidon päältä. Sisävesien järvialtaat menettivät yhteyden Itämereen. Lumilinna tekee kunniaa viiksiveijarille, joka yhä Saimaassa uiskentelee.

Kunnon talvea odotellaan

Lappeenrannassa lumiveistoksen ja mäkien rakennusaineena käytetään osin kesäisestä hiekkalinnasta varastoitua hiekkaa. Nyt sitten odotellaan lumista talvea ja paljon pakkasia myös eteläisemmille leveyspiireille, ihan norppien pesimisen onnistumisenkin vuoksi.

Talvilinnan avulla halutaan kohottaa Lappeenrannan näkyvyyttä ympärivuotisena tapahtuma- ja matkailukohteena. Talvilinna tarjoaa kaupungista kiinnostuneille karavaanareille mainion mäenlaskuisen ulkoilmapäivän virne suupielillä. Järvimaisemat Saimaan vaikutuspiirissä ansaitsevat viisi tähteä.

Lappeenrannan tarjoamat palvelut karavaanareille ovat kattavat, mutta sesonkiaikaan tämä saattaa tuntua hinnoissa. Tiet ovat hyvät, mutta ajoittaisesta ruuhkaisuudesta itärajalla tulee pieni miinus.

Pysäköinti: Satamatie 19, Lappeenranta

Lappeenranta.fi

  • Ihmemaa: ****
  • Maisemat: *****
  • Palvelut: ****
  • Saavutettavuus: ***
  • Karavaanarikohde: ****
  • Pisteet: 19

Teksti: Pepe Forsberg

Juttua päivitetty 4.1.2022 Lappajärven Kraatterijärven Geopark-statuksen osalta. Sitä ei vielä ole myönnetty.

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

Keskustelu

  1. Lappajärveläinen

    ”Lappajärvi sai vasta Unescon Geopark-statuksen”
    Onkohan tuossa nyt virhe? Ei Lappajärvi ole vielä saanut Geopark -statusta, Kraatterijärven Geopark vasta hakee kyseistä statusta Unescolta.

    Kommentoitu 0 kertaa

    1. Pepe Forsberg

      Hei,

      hieman yli-innokuutta kynässä, koska artikkelia kirjoittaessani soitin Ranskaan Unescolle ja sieltä annettiin vihreää valoa. Taitaa mahdollinen julkistus olla maaliskuun lopulla 2022. Olen asian tiimoilta jatkuvasti yhteydessä sekä kuntiin, Unescon kontakteihin ja muihin vaikuttajiin. Hyvältä näyttää :)

      T. Pepe Forsberg

      Kommentoitu 0 kertaa

  2. Amir Näveri

    Itse olen miettinyt aina miten luontoon ja esim. geoparkeissa alueen vähäiseen ainutlaatuisuuteen liittyy yksi kriteeri: Aktiivista toimintaa paikallisyhteisönsä hyväksi, jotta saa Geopark statuksen. Mielestäni tällä ei ole mitään merkitystä millainen ko. luontokohde on geologisesti. Vaikka muuten tärkeä onkin ihan joka paikkaa ajatellen.

    Kommentoitu 0 kertaa

Kommentointi on suljettu.