Luontotornien tarkoitus on esitellä paikallisesti tärkeää luontoa vuodenaikojen väreineen, eläimineen ja luonnonilmiöineen.

1. Maaruskan väriloistoa Auttikönkäällä

Auttiköngäs Rovaniemellä hivelee silmiä. Luontokohteen paikoitusalueelle suunnataan Rovaniemen ja Posion väliseltä Kuusamontieltä (tie 81).

Ruska-aikana kannattaa ehdottomasti tutustua myös läheiseen Kivalojen Puulajipuistoon. Siellä Siperian lehtikuusien väriloisto on omaa luokkaansa.

Auttikönkään luontopolun lähtöpisteellä on laavu ja kesäkahvila, jonka läheisyydessä on Metsähallituksen ylläpitämä avoin museokämppä, jossa on uittoon ja metsätyöhistoriaan liittyvää esineistöä. Alueelta löytyy liikuntarajoitteisille suunniteltu polku.

Könkään kuohut kutsuvat

Lähtöpisteen parkkipaikalla kuulee jo könkään kuohut kutsuvana huminana. Auttiköngäs on luontopolun ensimmäinen nähtävyys uittoramppeineen. Vanha uittopato on energinen näky könkään yli johtavalta sillalta katsottuna.

3,5 kilometriä pitkä luontopolku mutkittelee jylhissä rotko- ja vaaramaisemissa. Metsä alueella on niin vanhaa, että sitä voi hyvin kutsua ikimetsäksi. Jyrkälle rinteelle nousu palkitsee jo alkuvaiheessa näköalapaikan maisemilla könkään kuohujen piiskatessa jokiuomaa.

Reitin puolivälissä on laavu ja näyttävä riippusilta Auttijoen yli. Reitin vaativin osa alkaa riippusillan jälkeen, jolloin noustaan 240 metriä korkean Könkäänvaaran huipulle.

Könkäänvaaran huipulle on rakennettu näkötorni luonnonkauniiden vaaramaisemien tutkailemiseen. Nousu ja loppulasku takaisin Uittopirtin parkkipaikalle ovat pääosin pitkostettua väylää. Huikea ja monipuolinen paikka koko perheelle – suosittelen!

Nopeampi reitti vaaran huipulle on kiertää luontopolkua vastapäivään, jolloin kohde alkaa häämöttää reilun kilometrin loivahkon taivalluksen jälkeen. Könkäänvaaran huipulta löytyy näköalatorni, josta on upeat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan. Auringon laskiessa voi todella kokea erämaan kauneuden.

Auttikönkään parkkialue on laaja, ja lähistöltä löytyy majoitusvaihtoehtoja.

Pysäköinti: Auttikönkääntie 119, Rovaniemi

2. Rahkasammalen lumoa Torronsuolla

Kiljamon laaja pysäköintialue toimii parhaana lähtöpaikkana päiväretkeileville. Pysäköintialueen läheisyydestä, noin 300 metrin päästä suosta poispäin löytyy näköalatorni ja tulentekopaikka. Niille pääsee esteettömästi hiekkatietä pitkin. Taukopaikalta löytyy myös invakuivakäymälä.

Suota kohden kuljettaessa pääsee toiselle esteettömälle reitille, jonka kohokohtana on tasanne. Suopursujen tuoksu ja rahkasammalen valtakunta tekevät kävijään suuren vaikutuksen.

Torronsuota kiertävä ympyräreitti on pituudeltaan kymmenisen kilometriä. Reitti jatkuu Kiljamon näköalatornilta kolmisen kilometriä pitkällä suon ylityksellä. Sitä seuraa pieni metsätaival ennen saapumista Härksaaren avolouhokselle. Louhokselta louhittiin aikoinaan kvartsia Somerolla sijainneen Åvikin, aikoinaan maamme ainoan lasitehtaan, raaka-aineeksi.

Idyllinen Torron kylä

Louhoksen jälkeen on luvassa lyhyt metsäinen taival ja pieni pätkä metsäautotietä ennen saapumista pieneen ja idylliseen Torron kylään. Rakennukset ovat suurilta osin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.

Torronsuon ympyrä sulkeutuu pitkospuita pitkin takaisin pysäköintialueelle. Kansallispuiston kokoa on vasta laajennettu, joten opastettuihin reitteihin on odotettavissa jo kesän aikana parannuksia ja mahdollisia muutoksia.

Torronsuon alueelle pääsee parhaiten Somero–Forssa-tien (nro 282) kautta. Retkireitille haluavien kannattaa lähteä matkaan Liesjärven kansallispuiston kohdalta ja kulkea sitä kautta Hämeen Ilvesreitistöä hyödyntäen Torronsuolle.

Torron kylän kautta voi tutustua kansallispuiston toiseen puoleen. Metsäautotiellä on levennyksiä, joita voi pitää väliaikaisina pysäköintipaikkoina.

Pysäköinti: Somerontie 732, Tammela

3. Suokonmäeltä näkyy kraattereita

Suokonmäki sijaitsee Alajärven Lehtimäellä. 231 metriä korkea mäki on ollut viljelijöiden asuttamana pisimpään Pohjanmaalla. Viitteitä asutuksesta on löydetty jopa esikeraamiselta ajalta. Pysyvät maatilat rakennettiin 1500-luvulla.

Mäen laelta löytyvä talkoovoimin tehty Suokonmäen näkötorni on 31 metriä korkea, ja sen 132 porrasaskelmaa vievät katsomaan Pohjanmaan havupuuvaltaisia metsiköitä, kuvankauniita vesistöjä ja eläväisiä kyliä kirkontorneineen. 360-asteisen panoraaman näkeminen reilun 260 metrin korkeudesta on mieleenpainuva kokemus.

Tornista katse vangitsee läheisen Räyrinkijärven, jonka on arveltu olevan meteoriitin aikaansaama. Lappajärvi on Suomen kuuluisin taivaankappaleen synnyttämä uima-allas. Räyrinkijärven tutkimus on vielä kesken, mutta mikäli arvelut meteoriitin synnyttämästä järvestä pitäisivät paikkansa, olisi Pohjamaalle muodostunut kansainvälisestikin merkittävä kolmen kraatterijärven ketju.

Kiikarit on syytä olla mukana, koska tätä ketjua on mukava ihastella Suokonmäen upeasta näkötornista.

Pysäköinti: Suokonmäentie 69, Alajärvi

4. Kurkien tanssia Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa

Valtatie 2 sukkuloi Forssan jälkeen reilun puolen tunnin ajomatkan siivittämänä Huittisiin. Täältä löytyy erilainen kiitotie, se on varattu linnuille. Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto on tunnettu keväisin ja syksyisin paikalla aikaa viettävistä kurkiparvistaan. Lintujen touhuilun tarkkailuun ja kuvaamiseen on kansallispuiston järviosalle rakennettu useampi torni.

Suon puoleisesta osasta kansallispuistoa löytyy turpeen nostoa ja suoluontoa esittelevä parin kilometrin pituinen rengasreitti. Kansallispuistoon tutustujien on hyvä jättää menopelinsä Mutilahden pysäköintialueelle. Pysäköintialueen vieressä on lintutorni ja pääsy Isosuon reiteille.

Päivisin kiikarit Mutilahden lintutornilla sojottavat usein kohti järven vieressä sijaitsevaa suoaluetta. Korkeasuoksi kutsutaan Puurijärven lounaiskyljessä olevaa soistunutta kaistaletta. Suo on rauhaa huokuva, luonnon kiertokulusta kiinnostuneiden oma aarreaitta. Turpeesta kohoava äänimaailma ja helteellä seisova ilma ovat täynnä sähköä, suo kuhisee elämää.

Sudenkorentojen elämää

Matalan ja korkeamman kasviston vaihtelu on luonut hyvät elinolosuhteet hyönteisille. Etenkin sudenkorentojen kolibrimainen paikallaan pitävä lentely ja soidinsyöksyt ovat jännittävää katseltavaa kiikareilla ja ilman.

Kansallispuiston alueelta on löydetty 24 sudenkorentolajia. Kuumana kesäpäivänä kaikkialla pörisee ja tapahtuu. Verrattomat saalistajat nappaavat ilmasyöksyillään kaiken pienemmän liitelevän ja joskus jopa hieman isommatkin potentiaaliset saaliit.

Linnuista näkyvimmät kerääntyvät Puurijärvelle. Etenkin laulujoutsenet, kurjet ja hanhet esittäytyvät kevät- ja syysmuuton aikaan. Kalasääskiä näkee saalistuspuuhissa parhaina päivinä jopa kymmenen kerrallaan. Puurijärvellä tavataan maassamme hyvin harvalukuista mustatiiraa sekä pikkulokkeja. Mustatiirat eivät tiettävästi ole onnistuneet pesinnässään kansallispuistossa 2000-luvun alun jälkeen.

Komeasti kiekaisevan kaakkurin tiedetään pesivän Isosuolla, joka onkin kansallispuiston soista linnustoltaan arvokkain.

Pysäköinti: Mutilahdentie 240, Huittinen

5. Suomen pisin hiekkaranta on Vattajalla

Vattajanniemen hietikot ovat Pohjois-Euroopan mittakaavassa todella upea dyyniluontokohde. Yhtenäistä hiekkarantaa on peräti 15 kilometriä. Siivekkäitä näkyy sankoin joukoin, sillä perhoset ja linnut parveilevat rantalehdossa, dyyneillä ja avohietikoilla.

Maankohoamisen myötä eristäytyneet vesialtaat ovat luonnon moninaisuuden tae. Valtaosa dyynialueesta kuuluukin Natura 2000 -alueeseen ja FINIBA-linnustokohteisiin.

Alueelta löytyvä Vatunginjärvi on ennallistettu kluuvijärvi, sen pintaa on nostettu noin metrillä. Aidatulla osalla lampaat pitävät huolta rantaniityistä ja rantametsistä laiduntamalla. Vattaja ja Ohtakari osuvat lintujen päämuuttoreitille.

Uimarannalta lähtevä reilun seitsemän kilometrin pituinen Karipolku päätyy Kilpipakkaan, lähelle Erkkilän kuntorataa. Polun varrella on kaksi laavua ja lintutorni.

Paikalla voi nähdä esimerkiksi tyllejä, tiiroja ja suokukkoja. Kuten muissakin siivekkäiden kohtaamispaikoissa, lintujen pesimäaika (15.4.–31.7.) tulee huomioida retkihetkiä suunniteltaessa.

Ohtakarissa on näkötorni, luontopolku, grillikatos, käymälät, seurakunnan leirikeskus, majoitustiloja, kesäisin toimiva baari-kioski, kalastusmuseo sekä kala- ja vierasvenesatama.

Ohtakarin pengertien kupeella sijaitsee uimaranta, jonka pysäköintialueella on infotaulu karttoineen, käymälä, jätehuolto, kesäkioski sekä Karipolun lähtöpiste. Vattajan lintutornista on hyvät näkymät merelle. Rannalla kiertää Metsähallituksen dyyniluontopolku. Karipolun varrella on kaksi laavua, Jussinpauhan lintutorni ja Vatungin luontopolku.

Vattajan eteläosassa on Puolustusvoimien rakentama Lahdenkroopin näkötorni, joka soveltuu myös lintujen tarkkailuun. Lahdenkroopin palveluihin kuuluu laavu ja merkitty pysäköintialue.

Paikallistasolla Ohtakarin palvelut ovat hyvin kattavat. Hyvät tiet vievät perille, mutta ajoittaisista hiekkamyrskyistä pieni miinus.

Pysäköinti: Ohtakarintie 901, Kokkola

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -kansallispuistot
• Suomen top 5 -järvi- ja meriladut
• Suomen top 5- talvikohteet
• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa