Aurinkoinen kevättalvi, tähtinä helmeilevä hanki, pikku pakkanen ja narskuva lumi houkuttavat tuhansittain ulkoilmaihmisiä tutustumaan kotimaamme vesistöjen jääkansiin. Mikäpä sen mukavampaa kuin nautiskella luontoäidin antimista ja punaisista poskista suksin järven tai meren jäälle suuntautuvalla retkellä.

Kuuma juoma ja lämmin vaatetus piirtävät hymyn päiväretkeläisen kasvoille. Ensimmäinen tasatyöntö jäällä kertoo sivakoijalle, että nyt ollaan jo perillä. Seuraavat hetket nautiskellaan ja edetään määrätietoisen innokkaasti kohti päivän elämyksiä.

Suomalaiset ovat kautta aikain olleet hiihtokansaa. Metsissä meno tuo runsaan lumen aikaan hikikarpaloita otsalle. Nykyvälineiden ja latukoneiden ansiosta hiihtäminen järvi- ja meriladuilla on helppoa.

1. Meriladut, Taskun saari, Raahe

Ykkössija ojennetaan pohjalaiselle meriluonnolle ja merilatuhiihtäjän periksiantamattomuudelle. Yksipotkuinen tasatyöntö vie meidät katsomaan upeita luonnonmonumentteja Raahen edustalla.

Ahtojää koostuu vapaasti ajelehtivista jäälautoista, jotka kasautuvat päällekkäin. Kasaumat saattavat olla jopa kerrostalon korkuisia, 20–30 metriä korkeita röykkiöitä. Perämerellä ahtojää saattaa aiheuttaa keväisin ongelmia meriliikenteelle. Raahen edustalla sijaitsevan Taskun saaren länsirannalle kasaantuu lähes joka vuosi jäämassojen muodostamat röysyt eli ahtojäät.

Taskun saari on pituudeltaan reilut 400 metriä ja leveydeltään vajaa 250 metriä. Saaressa on pooki, valoton puurakenteinen tunnusmajakka. Tämä merenkulkua helpottamaan tehty komistus rakennettiin vuonna 1853 Raahen kaupungin pohjoisen tuloväylän varrelle. Se seisoo vieläkin lähes alkuperäisessä asussaan. Suomen länsirannikolla on jäljellä kolmetoista 1700- ja 1800-luvuilla rakennettua puurakenteista pookia.

Tasku on aikoinaan – ja osin vieläkin – toiminut kalastajien tukikohtana. Saaren kätköistä löytyy käsin ladottuja venevalkamia, vanha kalamaja sekä uusi taukotupa.

Saari on myös suosittu retkeilykohde ympäri vuoden. Talvella suosio on jopa suurempaa kuin kesähelteillä. Syynä ovat paikalle Museonrannasta vedettävät merihiihtoladut. 

Maaliskuussa Taskun saaressa sijaitseva saarikahvila avataan viikonloppuisin ulkoilijoiden virkistyskäyttöön. Jäätilanteesta riippuen kahvilakausi kestää noin kuukauden. Matkaa mantereelta saareen tulee reilu viisi kilometriä riippuen kaupungin työntekijöiden tekemästä merilatulinjauksesta.

Ahtojää luo energisen ja ainutlaatuisen tunnelman ympärilleen. Kahvilapalvelu näin eksoottisessa paikassa kruunaa elämyksellisyyden.

Raahesta löytyvät täydet palvelut karavaanareille. Muuallakin Perämeren rannoilla palvelut ovat lähellä. Palvelut ulottuvat myös hiihtoreitin varrelle.

Pysäköinti: Museonranta, Rantakatu 33, Raahe

Raahe.fi

2. Vihdin järviladut, Kirkonkylä, Nummela, Varikkaa

Vihdin Nummelassa harjujen kainalossa siintää paljon vettä, joka talvisin jäätyessään kannattelee massiivista latuverkostoa. Vihdin kirkonkylän, Nummelan Hiidenrannan ja Varikkaan välille tehty latuverkosto mahdollistaa jopa 30 kilometrin mittaiset suksielämykset.

Pyhän Birgitan kirkon rauniot Vihdin kirkonkylällä sijaitsevat järviladun vieressä. Tämä onkin suositeltava paikka aloittaa retkipäivä kohden aurinkoista ja luokseen kutsuvaa talvista postikorttimaisemaa. Toinen suositus on siirtyä reitille Hiidenrannan mattolaiturin viereisen rannan kautta.

Järviladulla näkee upeita kallioita, luonnonpoukamia ja pieniä joenuomia, jotka laskevat vettä tähän isoon vesialtaaseen. Laavujakin täällä on ja niistä ehkä hienoin Puumannin laavu Pääkslahdella. Samasta poukamasta löytyy luontopolkuja, jotka vievät katsomaan Hiidenveden maisemia korkeilta kallioilta.

Mikäli järvilatu ei myrskyn tai vastaavan jälkeen olisi käytössä, niin latuja löytyy myös Nummelan harjulta. Pienlentokentän maastot ovat vaihtelevat ja näkymät lentokentän viereiseltä näköalapaikalta kohden Hiidenvettä suorastaan taianomaiset. Anssi Kela laulaa näistä maisemista ihan syystä. Kotimainen harjuluonto on mukava kokemus kaikkina vuodenaikoina. Reittivinkkinä kannattaa tutustua myös Nuuksion kansallispuistoon, joka sijaitsee osin Vihdin alueella.

Nummelan harjun päällä kellottelee myös Airmotel, jota karavaanarit voivat hyödyntää. Talvimatkailijoille vinkkinä todettakoon, että ei ole huono valinta ottaa frisbeegolfkiekkoja mukaan. Nummelan harjugolfrata on todella mukava lisä aktiviteetteihin alueella.

Vihdistä löytyy karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita ja palveluita. Sesonkiaikaan kannattaa soittaa ennakkovarauksia karavaanaripalveluiden osalta.

Pysäköinti: Kirkkoniementie, Vihti

Vihti.fi

3. Vuokatin aurinkolatu, Vuokatti

Vuokatti on mukava ja osin jyrkkäpiirteinen luontoihme. Upeissa maisemissa viihtyvät perhelomaa viettävät karavaanarit.

Nuasjärven jäätä pitkin sukkuloiva aurinkolatu on helpohko ympyrälenkki. Sijainti Holiday Club Katinkullan välittömässä läheisyydessä kertoo karavaanareille alueen monista mahdollisuuksista. Kuvaavaa on, että latu oikaisee hotellikolossin golfkentän halki. Lähes kymmenen kilometrin urakka on mahdollista suorittaa hieman nopeammilla suksen liikkeillä jopa tunnissa.

Matkalle voi ottaa myös koiraystävän mukaan, mikä on sallittua tällä kuvankauniilla talvikierroksella. Leveän reitin voi kiertää molempiin suuntiin sekä luistellen että perinteisellä tyylillä.

Reitin puolivälistä löytyy toimiva taukopaikka, Kaarreniemi. Tässä keitaassa on kaksi laavua, nuotiopaikka, pöytäyhdistelmä, puuliiteri ja vanhan kansan vessa. Omat paperit kannattaa ottaa mukaan.

Matkan varrella Vuokatin vaarajonot näyttäytyvät kauniina maisemina. Rantatörmien takaa kannattaa silmäillä elämää. Oman retken aikana kettu kävi kertomassa kuulumisiaan, ja Vuokatti on tunnettu kesyhköistä ahmoistaan.

Aurinkoladun voi kiertää lyhyempänä, kuuden kilometrin versiona. Taukopaikan suunnaksi voi ottaa poikkeaman Jäätiönlammen laavulle. Mutka matkassa on vajaan kilometrin mittainen Jäätiönlahdelta katsottuna.

Vuokatti on hiihtäjille ja oikeastaan lähes jokaiselle talviurheilun ystävälle unelmakohde. Hiihtolatuja on hulppeat 150 kilometriä, joista 32 kilometriä on valaistuja. Lumikenkäily, laskettelu ja paksupyöräily kuuluvat Vuokatin lajivalikoimaan. Karavaanareille houkuttelevuutta lisäävät Vuokatinrinteiden ja Kattivankkurin caravan-alueet.

Pysäköinti: Katinkullantie 15, Vuokatti

Vuokatti.fi

4. Kesänkijärven latu, Ylläs

Kesänkijärven reitille pääsee parhaiten Äkäshotellin lähtöpaikan kautta. Reitin alkupäässä hiihdetään Äkäsjoen uomassa Kesänkitunturin ja Kellostapulitunturin piirtämissä maisemissa. Reitti kääntyy kohti näiden kahden tunturin välissä siintävää järveä. Edestakaisella reitillä Kesänkijärven ylitys kohti päätepisteen taukopaikkaa on kelin mukaan mahdollista joko järven selän yli tai metsän puolelle aurattua latua myötäillen.

Yhdeksän kilometrin pituiseen retkeen kannattaa varata aikaa pari tuntia. Mikäli energiaa riittää, matkaa on mahdollista jatkaa Latvamajan kahvilalle ja Kesänkitunturin ympäri.

Ylläs tunnetaan etenkin Suomen suurimpana hiihtokeskuksena, jossa talviurheilulajeja ja aktiviteetteja on huomioitu kattavasti. Hotelli Saaga kylpylöineen on kirsikka kakun päällä.

Massiivisen latuverkoston kruunaavat kiinnostavat latukahvilat, joissa tauon pitäminen on nautinnollista. Omatoimisempaan palvelutasoon tyytyväiset hyödyntävät kattavaa laavu- ja tulipaikkaverkostoa.

Metsähallituksen ylläpitämä Luontokeskus Kellokas tarjoaa maittavien aterioiden lisäksi näyttelyitä, esityksiä ja yleistä tietoa Ylläksen mahdollisuuksista. Paikallinen lehti Kuukkeli on paras kanava etsiä tapahtumia ja päivänpolttavia lappilaisia keskustelun aiheita.

Pysäköinti: Äkäsentie 8, Ylläs

Yllas.fi

5. Bodomjärven latu, Oittaa Espoo

Oittaalla hiihdetään lämpiminäkin talvina. Ladut eivät ole pitkiä, mutta Nuuksion kansallispuiston läheisyys kertoo, että erämaisen luonnon kanssa pääsee sinuiksi näinkin lähellä kaupungin valoja.

Espoon Oittaa sijaitsee värikästä paikallishistoriaa tarjoilevan Bodomjärven rannalla. Järvi pulputtaa tarinoidensa lisänä vettä lumetuskoneisiin, joilla Oittaan latuja ylläpidetään tarvittaessa. Tänä talvena Bodomjärven jäälle on aurattu lähes yhdeksän kilometriä pitkä järvilatu. Se myötäilee vieressä sukkuloivaa retkiluistelureittiä.

Latu-ura on tehty sekä perinteisen tyylin taitajille että vapaamman menotavan vaatimaan leveämpään malliin. Vieressä kiitävät retkiluistelijat nostattavat tahtia ja suksien päällä matkaa taittavien sykettä.

Oittaan mantereen puolen laduilla on liiketunnistus, joten kuntopolkuhiihtäjän ei tarvitse turvautua otsalamppuun.

Pääkaupunkiseutu tarjoaa muitakin mahdollisuuksia hiihtäjille. Vuoden 2022 alkupuolen lumitilanne on ollut niin hyvä, että latuja on tehty satoja kilometrejä meren rannalle.

Oittaan erikoisuuksiin kuuluu avantouinti. Ravintolan yhteydessä toimiva sauna onkin hyvä lisä viileään kylpyyn. Kaiken kruunaa lounas espoolaisesta noutopöydästä.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne mahdollistaa helppokulkuisuuden.

Pysäköinti: Kunnarlantie 33–39, Espoo

Oittaanetti.fi

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5- talvikohteet
• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa