Kotimaan matkailu on karavaanarille täynnä elämyksiä. Kukkaloisto, komeat puuvanhukset ja keväinen puron solina sopivat hyvin reissaajan kohdekartoille.

1. Aulangon luonnonsuojelualue, Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupungin keskustan tuntumassa sijaitseva Aulangon suojelualue toimii osana Suomen ensimmäistä kaupunkipuistoa. Erilaiset paviljongit, näköalatorni ja kauniit lammet polkuverkoston vieressä houkuttelevat ulkoilmaihmisiä tutkimaan harvinaisia kasveja ja lintuja.

Aulangolla on retkeilty jo reilun sadan vuoden ajan. Luonnonsuojelualueelle rakennettu puisto oli viisikymmenvuotisen urakan tulosta. Venäjällä asekaupoilla rikastunut eversti Hugo Standertskjöld osti Aulangolta Karlbergin kartanon ja rakennutti kaikille avoimen englantilaistyyppisen puiston. Aulangonvuorelle istutettiin ulkomailta tuotuja erikoisempia puita ja pensaita. Harvinaistuneet linnut löysivät uusia mahdollisuuksia.

Vuosina 1883–1938 upeasti viimeistellyt retkeilyrakenteet kruunaa Aulangonvuoren huipulla sijaitseva, kansallismaisemia tarjoileva näköalatorni. Tornin juurelta löytyy kahvila ja nähtävyytenä karhuluola.

Aulangon suojelualueen lammet vuorenrinteellä, Aulangonjärvi ja Vanajavesi ovat kaikki kävelymatkan päässä toisistaan. Vanajaveden rannalla on helppokulkuisia kävelyreittejä ja kylpylähotelli. Lisäksi Aulangonjärven ympäri kiertää seitsemän kilometriä pitkä polku, osin suojelualueen sisällä. Aulangonjärven pohjoisrannan ulkoilumajan laavulle on suojelualueelta lyhyehkö kävelymatka.

Valkoselkätikan kannoilla

Aulangonvuoren luonnossa liikkuminen sopii myös liikuntaesteisille. Sääntöön ei tee poikkeusta Joutsenlammen ympäristössä kiertävä puu- ja pensaslajipolku. Tästä kokonaisuudesta lammen ympärystän reitti on leveä ja helppokulkuinen. Metsään pujahtava osuus on hieman kapeampi kinttupolku.

Pysäköintialueen kioskin luota matkaan lähtevä puu- ja pensaslajipolku on reilun kilometrin mittainen koko perheen seikkailu. Reitin infotaulujen myötä oppii tuntemaan, millainen puu on esimerkiksi douglaskuusi tai saarni. Yhteensä puu- ja pensaslajeja esitellään 56.

Tarkkasilmäiset puiden ystävät voivat bongata valkoselkätikan naputtelemassa vanhaa mäntyä. Lehtopöllö ja hippiäinen ovat myös ottaneet Aulangonvuoren kodikseen.

Vuorenrinteellä kiertävällä asvaltoidulla rengastiellä on viisi virallista pysäköintialuetta. Kaksi niistä sijaitsee Joutsenlammella, kaksi Metsälammella ja yksi rengastien korkeimmalla kohdalla näköalatornin juurella. Yksisuuntaisella tiellä autolla ajo on sallittu kello 8–23.

Rengastien alapuolella olevasta haarasta pääsee Aulangon ulkoilumajan pysäköintialueelle, pienen kävelymatkan päähän Aulangonjärven ympyräreitin lähtöpisteestä, laavusta ja ulkoilumajasta. Aulangonvuoren juurelta löytyy pysäköintialue myös hotellin läheisyydestä.

Pysäköinti: useita pysäköintialueita kävelyetäisyydellä.

2. Tullisaaren kartanopuisto, Helsinki

Laajasalon pohjoisosassa sijaitseva Tullisaari on osa Helsingin vanhaa, aikanaan Viaporin vaikutuspiiriin kuulunutta kulttuurimaisemavyöhykettä. 46 hehtaarin merenrantapuisto koostuu kahdesta osasta, itäisestä kartanopuistosta ja läntisestä kansanpuistosta.

Tuurholman, nykyisin Tullisaaren, pieni saari sijaitsi Laajasalon pohjoispuolella odottaen maankohoamisen myötä kiinnittymistä pääsaareen. Ruotsin vallan aikaan Tullisaaren läpi virtasi salmi, joka näkyy selvästi havaittavana laaksona. Näistä maisemista on louhittu muinoin kalkkia.

1500-luku oli Tullisaarelle merkityksekästä aikaa. Tullisaaren kehitys ja rakentaminen ottivat suuria loikkia eteenpäin seuraavien vuosisatojen aikana. 1830-luvulla tupakkatehtailija ja taiteen tukija Henrik Borgström muutti saaren huvilaan perheensä kanssa. Kulttuurinautinnoista voimansa ammentanut Henrik toi saarelle vieraakseen paljon taide-elämän kermaa. Puistossa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas Aino Acktén huvila on Borgströmin lapselleen rakennuttama komistus.

Näköalapaikkoja ja rakkausreittejä

Henrik Borgström perusti kartanopuiston, jonne istutettiin lehtipuita ja pensasryhmiä. Kahden kauniin sielun polkujen risteämistä varten rakennettiin romanttisia näköalapaikkoja ja reittejä.

Puiston pinta-alasta maisemapuutarhan osuus on noin puolet. Tullisaaren kartanopuisto on merkitty asemakaavaan kulttuurihistoriallisesti, puutarhataiteellisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaksi suojeltavaksi puistoalueeksi ja osittain lähivirkistysalueeksi. Kansanpuiston puolella on iso nurmikenttä pelinurmena ja lasten leikkipaikka. Kaiken kruunaa kaunis metsäinen osuus, romanttiset rantaraitit kaarisiltoineen ja merellinen uimapaikka.

Kansanpuistosta on kulku viehättävään Pyysaareen, joka on Helsingin työväenpurjehtijoiden kotisatama. Pyysaaren kesäravintola on hyvä paikka viettää kesäpäivää. Kokeilkaahan lihapullia, ne ovat kotitekoiset ja makoisat.

Pysäköinti: Tuurholmantie, Helsinki

3. Huovilan puisto, Kärkölä

Kärkölässä sijaitseva Carl Constantin Collinin ideoima puisto toimi 1800-luvun loppupuolella henkilökohtaisena ratsastuspuistona. Ratsastusperinne eli alueella jo tuolloin vahvana, sillä Collin peri vanhan ratsastustilan vuonna 1888.

Collin perusti talouskeskuksen Hiidenmäen juurelle. Viihtyvyys haluttiin taata kehittämällä alueelle puisto, joka on tunnettu postikortteihin sopivista maisemistaan.

Huovilan puisto on kuvankaunis päiväretkikohde. Puistopolkujen asettelu tuo mieleen keskieurooppalaiset linnanpuistot. Puisto itse kutsuu itseään englantilaistyyliseksi maisemapuistoksi. Kukkaloiston kruunaavat keltapäivänliljat, peurankellot ja kompassikukat.

Äänimaailmassa kuuluu sammakkojen kurnutusta, palokärjen rummutusta ja satojen pikkulintujen laulua. Perhosten määrä kukkaloistossa pistää silmään. Kettu kurkistaa ministeri Helvi Sipilän istuttaman tammen takaa. Kesken jääneen kartanon kivijalan sisään tehty pieni puutarha säväyttää.

Halutessaan vierailija voi ostaa itselleen viiden euron hintaisen pääsylipun ja osallistua ohjatulle kierrokselle. Lipun hintaan sisältyy näyttelyt ja museon sisäänpääsy. Sympaattista kahvilaa voi lämmöllä suositella etenkin kotona valmistettujen leivonnaisten ystäville.

Puistoalue on avoinna päivittäin kello 10–20 ympäri vuoden.

Lahdesta ja Hollolasta löytyy karavaanareille soveltuvia palveluita. Karavaanarialueet saattavat olla ajoittain ruuhkaisia.

Pysäköinti: Huovilan puisto, Museontie, Kärkölä

4. Vaarajono Kivalot, Etelä-Lappi

Kivaloille saavuttaessa on hyvä huomioida pysäköintialueen lähettyvillä sijaitseva kamiinallinen Siperian päivätupa. Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka ja kuivakäymälä, ja lähellä pulppuaa lähde.

Päivätuvan nimeämiseen löytyy syy aivan läheltä. Puulajipolku on Siperian komeasta lehtikuusikosta alkava reitti. Reitillä on pituutta 1,9 kilometriä, ja patikka on helppokulkuinen. Puulajipolku johdattaa tutustumaan yli kahteenkymmeneen pohjoisen havumetsävyöhykkeen puulajiin.

Alueella testataan pohjoisiin metsiin sopivia puulajeja, jotka täydentäisivät luontaista puulajivalikoimaamme. Puulajeista ja alueen metsäntutkimuksesta kerrotaan opastustauluissa, joita polun varrella on runsaasti.

Jo heti polulle tultaessa kuvittelee astelevansa taikametsään. Lumoavan kaunis Siperian lehtikuusi on jyhkeän komea ilmestys. Lunta täällä ei aurata, joten kannattaa seurata sääennusteista kinoksen syvyyttä Kivaloilla. Polun kiertoon menee luontoa ihastellessa yllättävän kauan.

Puulajipolulla näkyy luontaisten lajiemme ja siperianlehtikuusten lisäksi muun muassa kontortamänty, alppisembra, peukemänty, mustakuusi ja dahurianlehtikuusi.

Palvelut ovat monipuolisia ja kattavia. Kesän ruuhkaisuudesta kuitenkin pieni miinus.

Pysäköinti: Valtatieltä 81 Kivalot-opasteiden mukaan Siperian päivätuvan pysäköintialueelle.

5. Dagmarin puisto, Tammisaari

Dagmarin puiston nimi sai alkunsa, kun Tanskan Hovissa syntynyt Maria Dagmar mieltyi Venäjän kruunuperilliseen Aleksanteriin. Pari meni naimisiin, ja vuosien aikana rakastavaiset ihastelivat purjealuksensa kannelta Suomenlahden saaristoa.

Erityiseksi vierailukohteeksi osoittautui Källvikenin ranta. Jo tuolloin upealla puistoalueella vieraili paljon matkailijoita piknik-koreineen ja uimavarusteineen.

Tieto keisarillisista vierailuista tavoitti alueen omistajan vapaaherra Mauritz Hisingerin, joka päätti tilata alueelle puistosuunnitelman. Tarinan mukaan omistaja oli vastassa keisarillista purjealusta vuonna 1888 esitelläkseen tilaamansa muistokiven, johon keisarillisten lomamatkojen päivämäärät voisi kirjailla. Ei siis mikään ihme, että alueen nimi muokkaantui kansan suussa Dagmarin puistoksi. Muistokiveä voi yhä ihastella osana puistovierailua.

Keisarillinen lähde

Dagmarin puiston päänähtävyys on Dagmarin lähde, josta keisarinnan tiedettiin sammuttaneen janonsa Lohjan harjulta asti pulppuavalla elämän eliksiirillä. Rakenteet puiston sisällä pienine sympaattisine yksityiskohtineen täydentävät merellistä elämystä.

Luonnonkaunis hiekkaranta kutsuu kävijöitä tänäkin päivänä. Alueella sukkuloi muutaman sadan metrin pituinen esteettömäksi luokiteltava puistopolku. 40 hehtaarin kokoiseen puistoon tutustuminen alkaakin parhaiten puiston pysäköintialueelta käsin.

Fiskarsin omistuksessa oleva puisto siirrettiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Metsähallituksen hoitoon. 2017 valmisteltu vuokrasopimus jatkuu juhlan innoittamana seuraavat 100 vuotta. Karavaanareille tämä on hyvä uutinen, sillä Dagmarin puisto sijaitsee valtatien 25 lähituntumassa.

Pysäköinti: Leksvallintie 300, Tammisaari

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -muinaisjäännekohteet
• Suomen top 5 -lemmikkikohteet
• Suomen top 5 -maisematiet
• Suomen top 5 -luontotornit
• Suomen top 5 -kansallispuistot
• Suomen top 5 -järvi- ja meriladut
• Suomen top 5- talvikohteet
• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa